Bunny Kingdom – Kun pupujussiset saivat vallan

Karkkigrafiikalla höystetty pelilauta täyttyy hiljalleen pienistä muovisista jänöistä ja kaupunkeja toisensa perään popsahtelee kartalle kuin sieniä sateella. Sattumanvaraisesti edellinen ei tapahdu, vaan kaikki tapahtumat hoidetaan draftaamalla haalittujen korttien kautta. Ja niitä kortteja… niitä on ruhtinaallisesti. Tämä on Bunny Kingdom.

Richard “Magic: the Gathering” Garfieldin suunnittelema ja Iellon julkaisema Bunny Kingdom on kepeähkö peli koko perheelle. Nimensä mukaisesti pelaajat eivät ohjasta ihmisiä, haltijoita, örkkejä saati muitakaan perinteisiä fantasiamaailman rotuja, vaan kartta kansoitetaan pupujussisilla. Ja se “ohjastaminenkin” on ylitermi, sillä jänöjä ei liikutella kartalla eikä keskenään sodita saati harrasteta muutakaan sivilisaatiopeleistä tuttua toimintaa. Perhepeli-yhteensopivasti ja täysin rauhanomaisesti pelaajat pyrkivät korttien avulla asettamaan kartalle omia kaneja toistensa viereen ja näin rakentuvilla lääneillä muodostaa tehokkaita yhdyskuntia, jotka tuottavat paitsi monipuolisesti resursseja, myös tarjoavat kaupungin muurien kautta suojaa omille pitkäkorville. Sillä mitä hienommat muurit (tai tarkemmin tornit) ja mitä monipuolisemmat resurssit, sitä paremmat pisteet.

Nämä pelin aikana rakentuvat läänitykset pisteytetään pelin aikana neljästi, mutta näiden lisäksi tärkeässä asemassa ovat pelin aikana haalitut pisteytyskortit, jotka paljastetaan vasta pelin päätteeksi. Tällä yhdistelmällä taataan jännitys voittajasta aina pelin loppuun saakka.

Kortit kertoo kohtalomme

Bunny Kingdom kestää neljä keskenään identtistä kierrosta. Kierroksen alkaessa pelaajille jaetaan kymmenkunta korttia, jotka draftataan ja pelataan kahden kortin seteissä. Kun kaikki kortit on pelattu, siirrytään läänien pisteytykseen, jonka jälkeen alkaa seuraava kierros. Pelilautaa ei kierrosten välillä tyhjennetä, vaan jänöjen valtakunnat valtaavat karttaa koko ajan enemmän mahdollistaen kierros kierrokselta myös suuremmat läänipisteet.

Käsikorteistaan pelaajat siis valitsevat aina kaksi korttia, ja loput kortit ojennetaan seuraavalle pelaajalle. Ennen kuin uusia kortteja saa katsoa, pelataan valitut kaksi korttia. Bunny Kingdomin korttipakka sisältää kolmentyyppisiä kortteja, joten valituista korteista riippuen toimitaan hivenen eri tavoin.

Vaihtoehdot ovat:

• Mikäli kortti on koordinaattikortti (esim. A3), se paljastetaan kaikille. Tällöin pelaaja asettaa vastaavaan ruutuun pelilaudalle oman pupujussisen. Tämä jänö pysyy laudalla pelin loppuun saakka tuottaen pelaajalle ruutua vastaavaa resurssia tai antaen ko. läänille lisää suojaa jos siellä kököttää kaupunki (tai sinne sellainen myöhemmin tulee). Näitä koordinaattikortteja on yli puolet pakan sisällöstä.
• Mikäli kortti on kaupunki, muu rakennus- tai resurssikortti, se paljastetaan kaikille. Kortille asetetaan vastaava “natteri” laudan vierestä ja kortti jää odottamaan kierroksen päättymistä. Kierroksen päätteeksi juuri ennen pisteenlaskua näitä “nattereita” voi kylvää laudalle omiin ruutuihin parantamaan läänien pistesaldoa.
• Mikäli kortti on pisteytyskortti, ei kortin sisältö paljasteta muille kuin vasta pelin päätteeksi. Pistekortit antavat pelaajalle lisäpisteitä omasta suoriutumisesta. Muutama esimerkki valaisee asiaa enemmän: ‘+2 pistettä jokaisesta puuresurssista, jota pelaaja tuottaa.’ TAI ‘+1 piste jokaisesta ruudusta, jonka pelaaja omistaa pelilaudan reunalta.’ TAI ‘+1 itsessään tai +4 pistettä, jos pelaajan hallussa on myös kortti “Y”‘.

Kun neljäskin kierros on lopulta pelattu ja läänit viimeisen kerran pisteytetty, paljastetaan pelaajien omat pisteytyskortit ja lasketaan niiden tuomat lisäpisteet. Eniten pisteitä kerännyt on pupujen valtakunnan uusi kuningas… tai jotain.

Sulavaa, kaunista ja nautinnollista

Bunny Kingdom rullaa mukavasti alusta loppuun. Korttien draftausvaihe tuo kokonaisuuteen riittävän määrän pelaajien välistä interaktiota ja eri korttien vaikutukset toisten peliin on nähtävissä pikaisesti pelilaudalta. Draftausvaiheessa olennaista todella on punnita korttien hyvyyttä suhteessa itselle ja seuraavalle pelaajalle, joka jäljellä olevista korteista seuraavaksi pääsee nauttimaan. Aivan alussa tehtävät valinnat ovat toki enemmän valistuneita arvauksia kuin mitään muuta, mutta tilanne muuttuu ja omat tavoitteet kirkastuvat loppua kohden. Bunny Kingdomiin draftaus-mekaniikka istuu hienosti ja tempo pysyy nopeana, koska tehtävät valinnat eivät lopulta ole järin syvällisiä saati monitahoisia – mutta perhepelitasoiseen peliin pirskatin hyvin sopivia. Ja nauttii se peliharrastajakin tehtävistä valinnoista.

Päätä ei pidä työntää puskaan. Oman pelin ohella on tärkeätä seurata, mitä muut tekevät ja/tai haluavat. Kukaan ei halua olla se vieruskaverin paras pelaaja.

Mitä tulee pelin komponentteihin, niin pakko myöntää näin puukomponenttien ystävänäkin, että Bunny Kingdomin pienet muoviset nappulat ovat vallan mainioita. Yksityiskohtia on saatu kivasti ja vastaava ei puuosiin olisi onnistunut. Kun pelilaudan ja korttien kuvituskin on kaunista katseltavaa, niin on vähänlaisesti mistä marista. Jos nyt oikein etsimällä etsii, niin toki esimerkiksi pelilaudan ruudut olisivat voineet olla hivenen suurempia, jolloin täyttyvä pelilauta olisi aavistuksen helpommin luettavissa.

Kaikki Bunny Kingdomin komponentit sujahtavat kivuttomasti Kosmos-kokoa (vaikka ei Kosmoksen peli olekaan) olevaan boksiin ja tilaa jää vielä vaikkapa lisäosakorteille, joita tällaisen pelin kylkeen olisi kovin helppoa pultata lisää. Ainahan sitä voi elätellä toiveita! Niin, ja niitä kortteja, niitä pelissä riittää jo valmiiksi parisen sataa. Hankalimpia korteista ovat pisteytyskortit, joiden osalta kannattaa varautua ensimmäisillä pelikerroilla useaan otteeseen putkahtaviin kysymyksiin: ‘Mikä on lääni (=useamman oman ruudun muodostama rykelmä)?’, ‘Mikä on alue (=yksi ruutu)?’, ‘Mikä on aarre (=tietyntyyppiset pistekortit)’? …ja niin edelleen, mutta lopulta nekin ovat hyvin intuitiivisia, kun perustermit muuten on hallussa.

Korttivalikoima on kaikkinensa monipuolinen ja mielenkiintoinen. Kartan tarjoamien perusresurssien ohella on korttien kautta tarjolla yksittäisiä erikoisresursseja sekä jykevämpiä kaupunkeja. Edellisten kartalle laitto tosin yleensä vaatii juuri tietyntyyppisen alueen omistuksen. Oman kivan lisämausteensa tarjoavat jokerikortit, joilla jänöjussin saa mihin tahansa vapaaseen ruutuun kartalle, mikä on tietenkin kätevä apu saada pienempiä alueita yhdistettyä isommiksi lääneiksi. Jokerien kääntöpuoli tosin on se, että siinä vaiheessa, kun joku pelaajista pelaa ko. ruutua vadtaavan koordinaattikortin, poistuu jokeripupu takavasemmalle. Edelliset vain muutamina korttiesimerkkeinä pienistä lisäjipoista, joita Richard Garfield on Bunny Kingdomiin taikonut.

Jänöjen valtakunta toimii hienosti kaikilla pelaajamäärillään. Kolmella ja neljällä pelaajalla korttien draftaus järjestyy ilman kikkailua, kaksinpelissä tähän on tehty pieni lisätvisti, joka toimii. Kaksinpeli on hivenen erilainen elämys muutenkin, sillä korttituuri kulkee mukana loppun asti, mutta ihan toimiva peli Bunny Kingdom on sitenkin pelattuna. Sanoisin silti, että kolme tai neljä pelaajaa on pelille se optimi määrä.

Pelin kestoon eri pelaajamäärä ei käytännössä tuo eroja, koska perinteisiä pelivuoroja ei ole ja siten ei odotteluakaan.

Niin yksinkertainen ja helposti lähestyttävä perhepeli kuin Bunny Kingdom lopulta onkin, liittyy kortteihin pieni rajoittava tekijä joka kannattaa muistaa: pistekorttien toiminnot on kuvattu englanniksi eikä avustavaa symboliikkaa ole, joten aivan nuorimmille pelaajille peli ei tällaisenaan sovellu. Ala-asteikäinen englantia vähän opiskellut pääsee kuitenkin peliin kiinni viimeistään parin harjoittelupelin jälkeen.

Kuten edeltä käy varmasti ilmi, niin omalle kohdalle Bunny Kingdom osui ja upposi. Harvasta perhepelistä olen ollut viime vuosina näin innoissani. Käsissä on keveähkö perhepeli, jota on helppo tarjota pöytään niin kovin monissa eri tilanteissa, se kun maistuu myös peliharrastajalle. Paatuneemmille resurssimuklaajillle Bunny Kingdom voi tuntua liian kepeälle, mutta eipä peliä ole heille suunnattukaan. Tämä on yksi parhaista Spiel’17 -peleistä ehdottomasti.