Matkassa kulkevat pelit

Loma – ihana rentouttava olotila. Omaa aikaa. Yhteistä aikaa. Ja kun kerran aikaa on, niin täytyyhän sitä pakata matkaan viihdykettä. Lunkisti-väellä laukkuun livahtaa pari peliä. Pelikortit pelastaa aina tilanteen kuin tilanteen, niillä voi tahkota seiskaa, tikkiä, maijaa – mitä näitä nyt on.  Mukava moninpeli on myös Phase 10 – tätä pelattiin appivanhempien kanssa Kreetalla sillä seurauksella, että ensimmäisen peli-illan jälkeen anoppi halusi lainata peliä treenatakseen sitä seuraavaa pelikertaa varten. Molempien anopeille on tarjottu reissun päällä myös aimo annos Poisonia.

Mustapekka Ruuska peluuttamassa Lunkisti-Teroa Barcelonassa
Talentista tuttu Mustapekka Ruuska peluuttamassa Lunkisti-Teroa Barcelonassa

Oma ensikosketukseni Jaipuriin tapahtui Rhodoksella. Oijoi. Voi sitä tylytystä. Ja eikun taas valitsemaan kankaita, kameleita tai timantteja – ihan kuten paikallismarkkinoilla, not:)

Mystery Rummy: Jack the Ripper onkin sitten kulkenut siellä täällä. Reissuaminen näkyy jo hieman paketin kulmassa. Tämä se on leppoisa kaksinpeli makaaberista aiheestaan huolimatta.

Finitoakin pelattiin joskus pidemmällä junamatkalla. Pelilauta mahtui vielä istuinkohtaiselle pöydälle, mutta niin sanottua räveltämistilaa ei juurikaan jäänyt. Kunnon jarrutus olisi todennäköisesti auttanut tutustumaan kanssamatkustajien jalkatiloihin hieman tarkemmin. Finiton suhteen kannattaa siis malttaa mielensä ja käydä matkaseuran pöllyttämiseen vasta vaikka asemaravintolassa.

Kompaktit pelit kulkevat matkassa siinä missä kirjatkin.
Kompaktit pelit kulkevat matkassa siinä missä kirjatkin

Kerran (!) Münchenin reissulla jouduttiin hakemaan pelattavaa. Tähän akuuttiin tarpeeseen vastattiin Rat Hotilla. Hieno kaksinpeli sinänsä, hieman kuten kukkapeltotaistelua vastaava Flower Power, mutta lisätwistin tuo se, että tiilejä voi osittain peittää. Tämä keikka opetti, että himoharrastajalle pelin valitseminen ex tempore ei välttämättä ole niin helppoa, etenkin kun kyse on kaupungin isoimmasta leluliikkeestä peliosastoineen!

On ollut hauska huomata, miten harrastus voi vaikuttaa havannoimiseen. Vai onko se oire jostakin vakavammasta kun, matkamuistohässäkän keskeltä sitä bongaa tammipeliin keskittyneet kreikkalaisvanhukset?

* Toim.huom. Essen-reissuja ei lasketa lomareissuksi. Ne ovat eri reissuja ne:)

Aiheen hengessä, ehkä hullaannuttamanakin, arvomme su 14.1.2018 klo 20 kaksi Matka 2018 -lippua tämän artikkelin kommentteihin oman matkapelisuosikkinsa maininneiden kesken!

 

Maija

Maija innostuu melkein mistä tahansa ja tämä näkyy monipuolisena artikkelituotantona Lunkisti-blogissa. Matkailualalla työskennelleenä häneltä voi tipahtaa reissuvinkki jos toinenkin. Hän jaksaa myös imeytyä television ääreen - vaikka kukaan ei kuulemma enää tee niin! Samassa taloudessa asuu myös kaksi Bichon Friseetä.

7 thoughts on “Matkassa kulkevat pelit

  1. Eipä ole tullut koskaan otettua mukaan mitään pelejä reissuille. Perhe ei oikeastaan pelaa ollenkaan, joten soolovaihtoehdot ovat ainoita mitä edes kannattaa pakata. Esim. Space Hulk-korttipeli on oiva soolokorttipeli, joka ei vie tajuttoman paljon pöytätilaa, vrt. Fantasy Flightin toiseen vastaavaan, Elder Signiin.

    1. Onnea Juha! Onnettaremme nosti nimesi tänään suoritetussa lippuarvonnassa! Tämän julkistuksen myötä haluamme kiittää myös muita arvontaamme osallistuneita!

  2. Meillä suosituimmaksi matkapeliksi vakiintui sveitsiläinen korttipeli Jass. Perus pelikortit, mutta vasta kutosesta ässään ja hieman eri kuvitus. Siihen on kymmeniä eri pelivauhtoehtoja pelaajamäärän mukaan. Lähtökohtaisesti kaikki ovat tikkipelejä.

  3. Jaipur taipuu hyvin matkalle. Okiya on kokonsa puolesta erittäin näppärä. Isommalle pelaajamäärälle kannattaa pakata mukaan mai-star, windup war, no thanks ja 6 nimmt.

  4. Valitettavasti matkapelikokemus rajoittuu yatzyyn – se siis toistaiseksi myös suosikki.

  5. Uno-korttipeli on suosikki. Lapsen suosikki on sellainen ärsyttävä peli, jossa välillä tikapuita pääsee paljon eteenpäin ja välillä taas käärme purasee ja joudut puoli pelilautaa takaisin. Sikäli se on ihan näppärä, että pelilauta on pieni ja kaikki nappulat pysyvät siinä magneetilla kiinni. Vai pikkuruisen nopan kanssa pitää olla tarkkana. Matkapelinä siis ihan oivallinen, mutta kyllä siinä hermo menee, kun aina se käärme puraisee…

  6. Mun suosikki on ollut High Society, mutta se vaatii vähintään kolme pelaajaa. Pieneksi Soolopeliksi hankin viimeksi Hostage Negotiator -pelin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.