Skip to main content

Pietari päivässä

Teimme ystäväni kanssa aiemmin kerran, pari vuoteen tyttöjen reissuja eri puolelle Eurooppaa. ”Tyttöjen reissu” tarkoitti sitä, että saatoimme keskittyä täysin rinnoin shoppailuun, linnojen ja museoiden koluamiseen sekä herkutteluun ihanissa kahvisalongeissa. Pesueidemme kasvaessa tyttöjen reissut ovat olleet kortilla, joten nyt kun molempien kalentereihin tuli sopiva rako, päätimme repäistä ja suunnata Pietariin!

Olemme käyneet ystäväni kanssa Pietarissa aiemmin omilla reissullamme. Itse kävin kaupungissa työmatkalla lähes 10 vuotta sitten ja näin päänähtävyydet vilaukselta taksin ikkunasta. Mieleeni jäi sinänsä mielenkiintoinen, mutta maaliskuisen harmaa kaupunki. Kumpaakin kiehtoi käydä katsomassa, miltä Pietari näyttäisi nyt.

Tunnelmallinen kaupunkikierros
Lähdimme reissuun laivalla, koska St. Peter Line tarjoaa edullisen mahdollisuuden pikaisiinkin Pietari-käynteihin. Laiva on myös tällä hetkellä ainoa tapa vierailla Pohjoisen Venetsiassa ilman viisumia. Laivareissu oli sinänsä kätevä, sillä saatoimme mennessä ja tullessa rentoutua ja nukkua kunnon yöunet ja olla pirteitä perille saavuttaessa. Todellakin ensimmäisenä iltana illallisen jälkeen molemmat kipusivat punkkiinsa jo yhdeksän maissa heräten vasta aamupalalle laivan lipuessa Pietarin satamaan. Energiaa tarvittiinkin, sillä aioimme valloittaa kaupungin parissa tunnissa (aikaa oli noin klo 10-18).
Passin tarkastuksen jälkeen suuntasimme ripeästi St. Peter Linen tarjoamaan kyytiin, joka vei meidät Iisakin kirkolle. Täältä suuntasimme rantakadulle ja lähdimme kävelemään Kesäpuistoa kohden. Matka taittui verrattain nopeasti, sillä kaupungin siluetti joen toisella puolella oli viehättävä. Kesäpuisto oli jo laitettu talvikuntoon, mutta silti saattoi kuvitella miten upea ja runsas se olisi kesällä. Puistossa on mm. kaunis lintu- ja eläinsuoja. Pysähdyimme puiston pittoreskissa kahvilassa cappuccinolla.

Pietarilainen kahvila
Tämä ihana ja edullinen kahvila löytyi kuninkaallisesta puutarhasta

Tämän jälkeen matka jatkui Verikirkolle eli Kristuksen ylösnousemuksen katedraalille. Kirkko oli todella huikea ulkoa ja sisältä. Mosaiikkiteokset olivat sanoinkuvaamattoman kauniita. Matkalla kirkolle näimme hääparin ottamassa kuvia – tätä ilonpäivää on aina mukava olla todistamassa.

Verikirkko isompi

Verikirkko

Verikirkko sisältä

Maatuskojen missikisat
Verikirkon vierellä oli ystävällisiä matkamuistomyyjiä, joiden tuotevalikoima oli yllättävän laadukas. Saman tyyppisiä tavaroita oli myynnissä myöhemmin vierailemissamme matkamuistomyymälöissä. Ostin perinteistä maatuskatyyliä edustavan puutytön, mutta matkaansa olisi saanut myös Putinin tai lähes minkä tahansa julkkishahmon. Täältä suuntasimme varsinaiselle ostoskadulle Nevski Prospektille. Vierailimme Gostinyi dvor ja Passage -ostoskeskuksissa ennen kuin oli luovutettava ja istahdettava lounaalle. Italialaista keittiötä edustavan Marchelliksen kahden ruokalajin lounas oli alle kuusi euroa. Päädyimme lihaiseen linssikeittoon ja pastaan – ruokaa odotellessa hypistelimme ystäväni löytämää kivaa pikkumustaa mekkoa sekä tuliaisia lapsille. Mukavan tauon jälkeen suuntasimme Eremitaasille ja sieltä takaisin Iisakin kirkolle.

Maatuskat

Iisakin kirkko

Eremitaasiin emme ennättäneet kassaa pidemmälle, mutta Iisakin kirkossa oli pakko pistäytyä. Komea mahtirakennus sisälsi sekin upeita taideteoksia. Iisakin kirkko oli kätevä päätepiste päiväreissullemme, sillä sieltä pääsimme jälleen St. Peter Linen tarjoaman auton kyytiin ja takaisin satamaan. Satamassa ehti tehdä vielä pari pikkuostosta ennen kuin suuntasimme laivalle.

Paluu meni menomatkan tapaan joutuisasti. Piipahdimme iltaruokailun jälkeen tanssiravintolassa katsomassa kehuttua tanssiryhmää. Väliin mahtui venäjänkielistä tietovisailuja ja juontajan saksofonisooloja. Hauska meno välittyi kanssaihmisissä, joka koostui pitkälle venäläisistä lapsiperheistä (menomatkalla kyydissä oli paljon kansainvälisiä opiskelijoita). Testasimme myös ystäväni hankkimaa Kickstarter-peliä, jonka ideana oli kilvoitella naimakaupoista Ylpeys ja ennakkoluulo -kirjan henkeen.

Mr Darcy

Paluu arkeen

Laivan aamupala kuohuviineineen tarjosi meille pehmeän laskun takaisin Suomi-arkeen. Reissu oli kaikin puolin antoisa ja rentouttava. Pääsimme näkemään yllättävän paljon kaupunkia ihan vain jalkapatikassa*. Henkilökohtaisesti minun on vielä tehtävä ainakin vielä yksi Pietarin reissu – olen päässyt Eremitaasin pihaan ja nyt kassajonoon, seuraavaksi aion ehdottomasti linnoittautua taloon ja tutustua sen aarteisiin. Tiedän, että kokoelmia on paljon ja saan varmasti taideähkyn, mutta uskon että se on sen arvoista!

*Teimme matkan marraskuussa 2015 to-la-risteilynä, niin sanottu off season -ajankohta selittänee sen, että pääsimme näkemään niin paljon ja esimerkiksi jonot kirkkoihin olivat niin lyhyet. Myös ravintolassa ja kahvilassa palvelu oli joutuisaa.

Maija

Maija innostuu melkein mistä tahansa ja tämä näkyy monipuolisena artikkelituotantona Lunkisti-blogissa. Matkailualalla työskennelleenä häneltä voi tipahtaa reissuvinkki jos toinenkin. Hän jaksaa myös imeytyä television ääreen - vaikka kukaan ei kuulemma enää tee niin! Samassa taloudessa asuu myös kaksi Bichon Friseetä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.