Skip to main content

Zatre – numerosarjojen rakentelua

Oletko koskaan miettinyt, minkälainen sanapelien klassikko Scrabble/Alfapet olisi, jos sanojen sijaan keskityttäisiinkin numeroihin? Manfred Schuling varmaan pähkäili tämän aiheen parissa 80-luvun lopulla ja pähkäilyn lopputuotoksena syntyi Zatre. Tämä jo vuonna 1990 ensipainoksensa saanut julkaisu näyttää pitkälti Scrabblelta, mutta on kuitenkin jotakin muuta.

Numerosarjoja ja tuplauksia

Pelissä on kangaspussillinen numero- tai oikeammin noppalaattoja, laattojen silmälukujen ollessa väliltä 1-6. Kullakin pelaajalla on kädessään kaksi numerolaattaa, jotka omalal vuorolla asetetaan laudalle jos vaan mahdollista. Uudet laatat pelataan aina aiempien viereen, mutta samassa rivissä olevien laattojen summa ei saa koskaan ylittää kahtatoista.

Kaksi laattaa laitettavaksi omalla vuorolla. Tällä kertaa kädessä laatat 1 ja 2.
Kaksi laattaa laitettavaksi omalla vuorolla. Tällä kertaa kädessä laatat 1 ja 2.

Pelaajien pyrkimyksenä on saada rivissä olevien laattojen summaksi 10, 11 tai 12 koska vain nämä summat huomioidaan pelaajien pistepapereissa. Pelilaudalla on lisäksi harmaita tuplausruutuja, joihin laatan saa pelata vain jos laattasummaksi tulee jokin edellämainituista summista.

Peli vielä alkupuoliskollaan ja siten tilaa ja paikkoja riittää.
Peli vielä alkupuoliskollaan ja siten tilaa ja paikkoja riittää.

Vuoron päätteeksi nostetaan taas pussista kaksi uutta laattaa ja jäädään odottamaan ja suunnittelemaan omaa seuraavaa pelivuoroa.

Entäpä jos laatat pelaamalla summa jää alle kympin? Se on pelaajan kannalta huonompi juttu, sillä silloin ainoastaan tulee avanneeksi pelilautaa muille. Toisinaan voi käydä niinkin, että pelaaja ei pysty pelaamaan toista tai kumpaakaan laatoistaan. Pelaamattomat laatat näytetään muille ja ne jäävät pelaajan eteen odottamaan myöhempää käyttöä. Seuraavan vuoron alussa katsotaan käyvätkö laatat ja jollei, niin pussista nostetaan laatta/laattoja lisää ko. pelaajan käytettäväksi.

Näin jatketaan, kunnes laattapussi tyhjenee ja viimeisetkin laatat on pelattu. Tässä kohtaa Zatren pelilauta alkaa olla melkoisen täynnä.

Pelilauta on melko lailla täytetty loppua kohden.
Pelilauta on melko lailla täytetty loppua kohden.

Tasainen sarjojen keruu palkitaan

Pelin lopussa katse kääntyy pelaajakohtaisiin pistelaskupapereihin, joita on toki täytetty pitkin peliä. Pelin aikana 10-sarjoista on merkitty paperiin 1 piste, 11-sarjoista 2 pistettä ja 12-sarjoista 4 pistettä. Jos pelaaja on sarjoja tehdessään täyttänyt tuplausruutuja on papereihin merkitty ‘x’:t sille varattuihin paikkoihin. Nämä kaikki merkinnät on tehty aina ylimpään vapaaseen vastaavaan sarakkeeseen pistelappuun.

Pelaajan pisteenlaskupaperista näkee selkeästi onko onnistunut keräämään tasaisesti eri summia ja mihin pitäisi keskittyä seuraavaksi.
Pelaajan pisteenlaskupaperista näkee selkeästi onko onnistunut keräämään tasaisesti eri summia ja mihin pitäisi keskittyä seuraavaksi.

Nyt pelaajat laskevat riveittäin summat pistelapuista. Jos ykittäinen rivi on täynnä eli myös tuplausruksi löytyy – pelaaja saa vastaavan rivin bonuksenkin pistelaskuun mukaan. Lopuksi kaikkien rivien summat lasketaan yhteen ja vähennetään miinuksina mahdolliset laatat pelaajan edessä, joita tämä ei ole laudalle pystynyt pelaamaan. Isoimmat pisteet kerännyt voittaa.

Leppoisaa viihdettä, jossa sanakirjaa ei tarvita

Niin paljon kuin Scrabblesta pidänkin, on monissa kohdin Zatre parempi valinta. Se on helposti lähestyttävämpi eikä vaadi samalla tavalla sanojen hahmottamista tai laajaa sanavaraston tuntemusta. Pelaajien välinen tasoero ei siten tule niin räikeästi esiin kuin mitä pahimmassa tapauksessa käy sanapeleissä. Zatren tapauksessa voidaan unohtaa myös kiistely siitä, käykö jokin sana vai ei – sanakirjaa ei siis tarvita!Perheen kesken pelattuna – kun pöydässä on monenikäistä pelaajaa – Zatre onkin helpostikin parempi valinta kuin sanapelit.

Zatre on silti myös palkitseva peli: se tarjoaa samalla tapaa sopivien paikkojen löytämistä ja nokkelaa laattojenpelaamista kuin sanapeli-sisarensa. Laattatuuriakin on aivan kuten sanapeleissä – mutta Zatressa kaikenlaisille numerolaatoille on tarvetta, tilanne vain laudalla vaihtelee aika-ajoin.

Pelin pistesysteemi on yksinkertainen, mutta samalla juuri sopivan mielenkiintoinen. 12-sarjoista palkitaan parhaiten, mutta loppupisteiden kannalta on tärkeää kerätä mahdollisimman tasaisesti myös 10- ja 11-sarjoja, tuplauksia tietenkään unohtamatta.

Kokonaisuutena Zatre tuo viihdyttävää vaihtelua Scrabblelle. Se on riittävässä määrin erilainen, mutta samalla jotenkin kovin tuttu. Kelpo peli siis. Peliä kaipaavan tarvitsee tosin sitten kääntää katseensa ulkomaille – Suomesta (ja suomeksi) sitä ei ole saatavilla, mutta ulkomailta löytyy kun hieman näkee vaivaa.

Zatre: numeropeliversio klassisesta Scrabble/Alfapet -sanapelistä.
Zatre: numeropeliversio klassisesta Scrabble/Alfapet -sanapelistä.

Myös korttipeliversio saatavilla

Zatresta on julkaistu lautapelin ohella myös korttipeliversio vuonna 2006. Korttipeli on muilta osin hyvinkin uskollinen esikuvalleen, mutta tuplapisteruudut loistavat poissaolollaan. Laudan puuttuminen tekee korttipelistä myös aavistuksen kömpelömmän, mutta plussapuolella paketti on sitten kompaktimpi ja hinnaltaan yli puolet edullisempi. Vaihtoehto siis sekin.

Infolaatikko: Zatre
Pelaajia: 2-6 Kesto: 45 minuuttia Julkaisuvuosi: 1990
Saatavuus: ulkomaiset pelikaupat (englanniksi)
Lisätietoa: Boardgamegeek

Uptown / Blockers! – laattojenasettelun haaste

Uptown (2007) ja/tai Blockers! (2011) – käytännössä siis sama peli, mutta uuden version myötä graafinen ilme ja nimi muuttuivat – istuu mainiosti hyvin eri tilanteisiin. Siinä on riittävästi peliä peliharrastajien kesken pelattavaksi lyhyehkönä fillerinä pidempikestoisten pelien välissä MUTTA se on myös mitä mainioin valinta perheen kesken pelattavaksi.

Pelilauta levitettynä ja peli alkamassa.
Pelilauta levitettynä ja peli alkamassa. (Uptown).

Pelin idea on lyhyesti selitetty: pelaajilla on kullakin samansisältöinen laattasetti, joista kuitenkin vain viisi on kerrallaan käytössä. Omalla vuorolla pelataan yksi näistä viidestä laatasta pelilaudalle ja tavoitteena on, että pelin päättyessä pelaajalla olisi mahdollisimman vähän pelilaudalla omia laattaryhmiä.

Sudokulauta, vaan ei sittenkään sudokua

Pelaajien yhteinen pelilauta on 9×9 ruudukko, joka on jaettu sudokumaisesti pienempiin 3×3 ryhmiin. Pelilaudan reunoja kiertävät  aakkoset (riveittäin) sekä numerot (sarakkeittain). Nämä pienemmät 3×3 ryhmät, aakkoset ja numerot määräävät osaltaan minne minkäkin laatan saa pelata. Yksittäinen laatta (jokeria lukuunottamatta) käy vain yhdeksään ruutuun pelilaudalla ja kun kaikilla pelaajilla on yksi laatta jokaiseen pelilaudan alaryhmään, riviin tai sarakkeeseen – on lähtötilanne mielenkiintoinen.

Näistä viidestä pitäisi laatta seuraavaksi pelata.
Näistä viidestä pitäisi laatta seuraavaksi pelata. (Uptown).
Blockers!:n laatat ovat vieläkin selkeämmät kuin Uptownin.
…ja vastaava uudemman painoksen silmin. (Blockers!).

Toinen pelin asettama haaste on se, että toisten pelaajien laattojen syöminen on sallittua, mutta vain jos tämä “syöminen” ei pilko kaverin laattaryhmää useammaksi. Pelaajat siten paitsi taistelevat elintilasta ja siitä, että omat laatat saa pelattua mahdollisimman vähiin eri ryhmiin, niin myös siitä kuka onnistuu rakentamaan omat laattaryhmänsä mahdollisimman hankalasti muiden pelaajien näkökulmasta.

Keltainen 6 syödään pois, ja tilalle vihreää. Tämä on pelin henki - tarvittaessa.
Vihreän pelaajan vuorolla keltaisen laatta-6 “syödään” pois, ja tilalle tulee vihreää. Tämä on pelin henki – mutta vain tarvittaessa. (Blockers!).

Peliä pelataan kunnes jokaisen pelaajan laattavarannosta on nostettu viimeinenkin laatta, jonka jälkeen pelataan vielä yksi kierros. Tämä tarkoittaa, että jokainen pelaaja on lopulta pelannut 28:sta laatastaan 24. Tämän jälkeen lasketaan loppupisteet. Loppupisteiden laskennan osalta Uptown ja Blockers! poikkeavat hieman toisistaan.

Pelitilanne elää. Keltaisen nappulat pahiten levällään.
Pelitilanne elää. Keltaisen nappulat pahiten levällään. (Uptown).

Uptownin voittaa pelaaja, jolla on vähiten eri alueita pelilaudalla.. Paras tulos on siten 1, jos pelaajan kaikki pelilaudan laatat muodostavat yhden suuren alueen. Tasatilanteet ratkeavat sen pelaajan hyväksi, joka on vähiten syönyt toisten pelaajien laattoja.

Lopussa kiitos seisoo. Sininen pelaaja ainoana sai yhden alueen aikaiseksi.
Lopussa kiitos seisoo. Sininen pelaaja ainoana sai yhden alueen aikaiseksi. (Uptown).

Blockers!:ssa pelaajan lopputulos on yhteenlaskettuna pelaajan eri alueet pelilaudalla JA syödyt laatat yhdessä värissä; väri valikoituu sen mukaan, mitä pelaaja on syönyt eniten. Blockers!:n lisäsääntö tuo yhden taktisen elementin lisää, mutta mikään ei estä ottamasta samaa sääntöä käyttöön myöskään Uptownissa.

Peli lopussa. Keltaisen pelaajan pisteet Blockers!:n pisteenlaskulla 4: kaksi alueista ja kaksi syödyistä (sinisia ja keltaisia molempia eniten syötynä, molemmista kaksi).
Peli lopussa. Keltaisen pelaajan pisteet 4: kaksi alueista ja kaksi syödyistä (sinisiaäja keltaisia molempia eniten syötynä, molemmista kaksi). (Blockers!).

Kevyttä pähkäiltävää ja kilpailua elintilasta

Uptown / Blockers! on kaikesta yksinkertaisuudestaan huolimatta viihdyttävä peli. Ulkoisesti pelit näyttävät varsin yhdentekeviltä ja etukäteen olin vähän varautunut, että näinköhän peli jaksaa viehättää? Mutta kuoren alta paljastuu hyvinkin mielenkiintoinen kokonaisuus, jonka pariin jaksaa palata vielä kymmenien pelien jälkeenkin.

Tylsän abstrakti kansi, mutta peli on kansikuvaansa parempi. Huomattavasti parempi.
Tylsän abstrakti kansi ei välttämättä houkuta, mutta peli on kansikuvaansa parempi – huomattavasti parempi. (Blockers!).

Komponenttiensa puolesta eri versiot ovat samalla viivalla, mutta Uptown on mahdutettu kompaktimpaan laatikkoon kiitos taittuvan pelilaudan. Omaan silmään Uptownin graafinen ilme myös miellyttää enemmän Blockers!:n perussymbolien sijaan, mutta kuka pitää mistäkin.

Blockers!:n eduksi täytyy joka tapauksessa laskea pelilaudan upotettu ruudukko eli yksittäiselle laatalle on aina oma pieni “lokeronsa”, johon laatta laitetaan ja josta se ei liikahda liikkeelle ihan vahingossa. Tätä ei löydy Uptownin taittuvasta pelilaudasta, mutta kokoontaitettavana sen sijaan saa pienemmän pelilaatikon.

Uptownin pelilaatikko on todella kompakti. Kaikille komponenteille löytyy silti paikkansa.
Uptownin pelilaatikko on todella kompakti. Kaikille komponenteille löytyy silti paikkansa. (Uptown).

Niin taikka näin… kumman version käteensä sitten lopulta saakaan, niin hyvän pelin on tullut hankkineeksi.

Infolaatikko: Uptown / Blockers!
Pelaajia: 2-5 Kesto: 30 minuuttia Julkaisuvuosi: 2007 / 2011
Saatavuus: pelialan liikkeet (englanniksi)
Lisätietoa: Boardgamegeek

Moustache Smash – Viikset vaihtoon! Täydellinen Movember-peli

Vauhtiviikset viihdyttää

Movember tuo erilaiset viikset marraskuiseen katukuvaan ja muistuttaa samalla miesten terveydestä. Myös Vauhtiviiksillä voi saada jonkinlaisen kuntoa kehittävän hikikarpaloon aikaiseksi.

Vauhtiviikset (Moustasche Smash) on nimensä mukaisesti vauhdikas peli – ja yksinkertainen oppia. Sekoita laatikon mukana tuleva korttipakka ja valitse mieleisesi viikset. Käännä kortti kerrallaan pinosta ja nappaa viiksilläsi oikea kortti talteen. Kortti on oikea jos siinä oleva kuva vastaa viiksesi muotoa tai väriä. Kannattaa olla nopea, sillä jollakulla toisella saattaa olla samanväriset tai juuri oikeanmuotoiset viikset ja hän voi haluta korttia yhtä pahasti kuin sinä!

Aika ajoin pakasta saattaa tulla sininen kortti – tämä tarkoittaa, että kyseinen kortti ei ole jaossa, siihen ei siis pidä koskea. Jos kuitenkin korttia paiskaa viiksillään, joutuu maksamaan omistaan yhden (jos on) – samalla kaikkien pitää vaihtaa viiksiä. Kovin nopea tempoisessa pelissä onkin haaste muistaa minkälaiset uudet viikset ovatkaan. Punainen kortti taas tarkoittaa, että kaikki saavat yrittää kyseistä korttia. Voittaja on se kenellä on eniten kortteja.

Tätä peliä on tullut pelattua niin työkavereiden kuin kummilasten kanssa. Peliin kannattaa suhtautua kevyenä hassutteluna sekä lasten kohdalla hahmotustaitoa leikin ohella kehittävänä harjoitteena. Kenttätestit osoittavat, että palttiarallaa viiden pelin jälkeen Vauhtiviikset kannattaa laittaa hetkeksi jäähylle ettei homma mene turhaksi huitomiseksi.

Ja sitten ei muuta kuin viikset vaihtoon!

Infolaatikko: Moustache Smash – Vauhtiviikset
Pelaajia: 3-6 Kesto: 20 minuuttia Julkaisuvuosi: 2014
Saatavuus: pelialan liikkeet ja marketit (suomeksi).
Lisätietoa: boardgamegeek

Completto – yksinkertaisen addiktoiva numeropeli

Aika-ajoin sitä löytää(*) pelejä, jotka pystyy pelkän kuvauksen lukemisen perusteella – ilman minkäänlaista suurempaa pöhinää tai kenenkään suosituksia – päättelemään hyväksi peliksi. Completto on tästä oivallinen esimerkki.

Completton pelilaatikosta paljastuu 100 hyvälaatuista neliömuotoista puupalikkaa, joissa on palikan toiselle puolelle painettu numerot väliltä 1-100. Tai no, ainakin periaatteessa näin, sillä osan laatoista pystyy ja eritoten saa kääntää pelin aikana myös ylösalaisin, jolloin numero onkin jotain muuta – eli esim. 18 onkin ylösalaisin käännettynä 81.

Tavoite: numerot järjestykseen ensimmäisenä

Pelin tavoite on perin yksinkertainen: saada ensimmäisenä rakennetuksi itselle 22 laatan rivi, jossa numerolaatat ovat vasemmalta oikealle nousevassa järjestyksessä. Sillä ei ole mitään merkitystä ovatko vierekkäiset laatat peräkkäisiä numeroita vai jääkö välistä useampia numeroita, joskin peräkkäisistä numerolaatoista saa tiettyä etua.

Alkuvalmisteluissa kaikki laatat sekoitetaan numeropuoli alassuin ja jokainen pelaaja tekee 17 laatan jonon itsensä eteen laattojen ollessa edelleen väärinpäin. Tämän jälkeen kukin pelaaja ottaa vielä viisi laattaa, jotka yksitellen numeropuoli ylöspäin asetetaan aiemman rivistön joukkoon siten, että pienet numerolaatat jonon alkupäähän ja isoimmat loppupäähän.

Completto_aloitus_1024x768

Kun nämä alkuvalmistelut on tehty, alkaa itse peli. Vuorot etenevät myötäpäivään ja omalla vuorolla on kaksi vaihtoehtoa:

  • Numerolaatan ottaminen keskeltä. Otettu laatta käännetään numeropuoli näkyviin (jos se on vielä piilossa) ja asetetaan pelaajan omaan rivistöön korvaten yhden vielä väärinpäin olevan laatan. Uuden laatan tulee edelleen täyttää se sääntö, että ko. laatan vasemmalta puolelta löytyy pienempiä ja oikealta puolelta isompia numeroita. Mikäli pelaaja ei tätä sääntöä pysty noudattamaan nostettu laatta palautetaan keskelle, mutta se jätetään numeropuoli näkyviin eli se on seuraavien pelaajien helpompi poimia täydentämään omia rivistöjään. Laattojen asettamiseen sisältyy bonus uudesta pelivuoron muodossa, mikäli numerolaatan saa asetettua rivistössä paikkaan, jossa ko. laatan vieressä on numeroa pienempi tai isompi laatta.
  • Omassa rivistössä vielä alassuin olevan laatan siirtäminen uuteen kohtaan rivistössä. Alkukierroksilla rivistön järjestelyyn ei ole vielä tarvetta, mutta heti kun numerolaattoja on yhtään enempää asetettuna, joutuvat pelaajat ennemmin tai myöhemmin järjestelemään tilaa sopiviin kohtiin tulevia laattoja varten.

Ja näin vuoroja jatketaan, kunnes yksi pelaajista lopulta saa rivistönsä valmiiksi. Eli hyvin yksinkertaista ja varsin helppoa. Yksi kierros Complettoa kestää oikeasti noin 15 minuuttia ja siten pelilaatikon kylkeen merkitty 30 minuuttia alittuu selvästi.

Completto_komponentit_1024x768

Mielipide: Nerokasta… mutta miksei kukaan ollut keksinyt tätä aikaisemmin? 

Completto on oivallinen esimerkki pelistä, joka on nopea opettaa, on päällepäin yksinkertainen ja helppo pelattava, mutta joka ei ainoastaan tuurilottoa vaan jättää juuri sopivasti tilaa myös taitopelaamiselle.

Tässä on peli, jota pelaa välipelinä mielellään peliharrastajien kesken, mutta yhtä kaikki se sopii erinomaisesti vaikka koko perheelle ja/tai vähemmän pelaaville. Completton soisikin pääsevän isompaan jakeluun, sillä näen pelissä paljon potentiaalia jopa ihan ’Vuoden perhepeli’ –voittajaksi asti.

*Completto tarttui allekirjoittaneen verkkokalvoille käydessäni läpi Nürnbergin messujen lautapelisatoa Boardgamegeekistä.

Infolaatikko: Completto
Pelaajia: 2-4 Kesto: 30 minuuttia Julkaisuvuosi: 2015
Saatavuus: ulkomaiset nettikaupat (englanniksi).
boardgamegeek