Dog Park – lähdettäiskö lenkille?

Dog Park (2022) on Lottie ja Jack Hazellin debyyttijulkaisu perustamansa Birdwood Gamesin toimiessa julkaisijana. Pelissä pelaajat (1-4) keräävät neljän kierroksen aikana kenneliinsä tavoitteita vastaavia koirarotuja, ulkoiluttavat koiria ja mittelevät loppuviimeksi siitä, kuka omistaa eniten eri koiratyyppejä.

Vaan onko näyttävän ulkoasun takana pelikin ja mahtaako se miellyttää muita kuin koiraihmisiä?

Kauppaa koirista ennen lenkitystä

Dog Parkin neljä kierrosta toistavat saman kaavan. Alkuun käydään napakat kaksi tarjouskierrosta tarjolla olevista koirista, sen jälkeen kukin päättää mitkä koirat pääsevät lenkille ja näiden karvaturrien kanssa pyörähdetään puistossa. Lopuksi ansaitaan voittopisteitä ja mahdollisesti maksellaan miinuksia.

Tarjouskauppaa varten pelilaudalla odottaa pelaajien nuppilukua vastaava määrä koiria. Vuorojärjestyksessä pelaajat ilmaisevat minkä koiran haluaisivat lisätä osaksi omaa kenneliä samalla merkiten tarjouskiekkoonsa (näyttämättä muille) hinnan minkä koirasta ovat valmiita maksamaan. Kun kukin pelaaja on valintansa tehnyt, paljastetaan tarjouskiekkoon valitut summat.

Mikäli useampi pelaaja kilvoittelee samasta koirasta menee se eniten tarjonneelle häviäjän maksaessa ylijääneestä koirasta minimihinnan. Tarjouskauppa toistetaan vielä uudemman kerran pakasta uudet koirat ensin paljastaen, joten joka kierroksella kunkin pelaajan kennel kasvaa kahdella uudella koiralla. Rahaa Dog Park ei tunne vaan kaikki tarjouskaupan maksut kuitataan suoraan voittopisteillä.

Koirakauppaa seuraa yhtäaikaisesti tehtävät päätökset siitä, mitkä oman kennelin koirista otetaan lenkitettäväksi. Jokaisella koiralla on aktivointihintansa, joka teemaansa mukaillen on tietenkin keppejä, tennispalloja, vinkuleluja tai koirankeksejä. Edellä mainittuja resursseja kullakin pelaajalla on pelin alkaessa tietty peruspotti, mutta jatkokierroksia silmälläpitäen niitä haalitaan lisää puistolenkin aikana.

Koirien lenkittämiseen on kaksi hyvää syytä: jokainen koira, jonka lenkille ottaa tuottaa omistajalleen kaksi voittopistettä. Lisäksi iso osa koirista tarjoilee lenkittämiseen valittaessa tai itse puistolenkin aikana lisäbonuksia eli “jotakin hyvää” omistajalleen annettavaksi. Hihnan päähän voi valita maksimissaan kolme koiraa, joten pelin edetessä yhä useampi koira jää kotiin makoilemaan, kun omistaja on muutaman valikoidan karvaturrinsa kanssa puistossa.

Itse lenkitys etenee vuorotellen omaa pelinappulaa puiston polulla liikuttaen. Liikkua pitää 1-4 ruutua eteenpäin ja kohderuudun toiminto perään suorittaen. Mikäli parkkeeraa samaan ruutuun kaverin kanssa, tietää se pistemenetystä jollei lenkkikaverina satu olemaan koiraa, jonka ominaisuus pelastaa pistemenetyksiltä. Pääosa puiston ruuduista antaa resursseja jatkokierroksille käytettäväksi mutta on siellä suoria voittopisteitä ja korttitarjooman muokkaamistakin tarjolla.

Yksi puiston ruuduista päästää pelaajan nostopakalle, josta voi halutessaan tuoda peliin uuden koiran poistaen samalla yhden odottavasta koirakorttirivistöstä. Toinen toiminnoista mahdollistaa vaihdoin koirakorttirivistön ja omaan kenneliin odottamaan jääneen koiran välillä. Molemmat näistä viimemainituista ovat tärkeitä etenkin kamppailtaessa loppupisteytyksen tyyppienemmistöistä.

Lyhyehkön puistolenkin viimeisessä ruudussa on nopeimmille tarjolla voittopisteitä, hitaimmalle miinusta. Itse lenkitys päättyy samantien kun enää yksi pelaajista hortoilee koirapuistossa – näin ollen kukaan ei voi jäädä keräilemään kaikkea tarjolla olevaa.

Lenkityksen päätteeksi ropisee pisteitä: kustakin juuri lenkitetystä koirasta saa kaksi pistettä ja mikäli omasta kennelistä löytyy vielä koiria joita ei ole koskaan lenkitetty, niistä ropisee miinuksia. Tällä tapaa peli kannustaa siihen, että kaikki karvakamut pääsisivät lenkille edes sen kerran vaikka koiran erikoisominaisuus ei omiin tarpeisiin muutoin istuisikaan. Tehdyt lenkit merkitään kunkin koiran kohdalle erillisillä pantamerkeillä.

Neljän edelläkuvatun kaltaisen kierroksen päätteeksi kullakin pelaajalla on edessään kahdeksan koiraa ja siirrytään loppupisteytykseen. Sen alkuun jaetaan koiratyyppienemmistöjen bonuspisteet, joiden arvojärjestys on pelin alkuvalmisteluissa laudalle arvottu.

Yllä olevaa kuvaa esimerkkinä käyttäen, tähän peliin metsästyskoirat (=hound) on arvottu pelin arvokkaimmaksi koiratyypiksi. Siten pelaaja, jolla metsästyskoiria on eniten palkitaan kahdeksalla lisäpisteellä. Vastaavasti terriereistä on tarjolla seitsemän pistettä, seurakoirista kuusi ja niin edelleen.

Enemmistöjen lisäksi pelaajilla on henkilökohtainen salainen tavoite, jonka täyttämällä saa kortiin kuvatun määrän lisäpisteitä vaikeusasteesta riippuen joko kolmen tai seitsemän pisteen verran.

Lisäksi käydään oman kennelin koirat läpi: onko joukossa koiria, joiden ominaisuus on puhtaasti loppupisteisiin perustuva? Osa näistä antaa omistajalleen loppupisteitä vaikkapa saman koiratyypin koirista, tietyistä resursseista tai muuta vastaavaa. Lopuksi kaikki saavat vielä ylijäämäresursseista jämäpisteitä sikäli kun niitä on kertynyt riittävästi. Isoimmalla pistepotilla selviää paras kennel.

Pelikelloa Dog Park kuluttaa noin tunnin hieman pelaajamäärästä riippuen.

Soolopelikin löytyy, jossa on useampia vaikeustasoja. Sekä soolo- että kaksinpeli esittelevät automa-pelaajan, joka tekee tarjouksen aina koirarivistön enemmistöpistearvoltaan arvokkaimmaista koirasta ja toisaalta osallistuu puistokävelyyn. Molemmat näistä hoituvat napakasti nopalla, mutta eivät aiheuta muuta “hallinnollista humppaa”.

Koreaa ja toimivaa – eritoten kolmelle ja neljälle pelaajalle

Dog Parkin perusvire osoittautuu huomattavasti suoraviivaisemmaksi kuin peli ensialkuun pöydälle levitettynä antaa erheellisesti ymmärtää. Tarjouskaupat koirista, koiravalinnat lenkitykselle ja itse kävelytys puistossa hoituvat kaikki joutuisasti. Kun kierrosten välissä ei niissäkään tapahdu isompaa säätöä (vain puiston toimintoihin liittyen tehdään pieniä muutoksia), niin tältä osin Dog Parkin voi todeta olevan “helppoa kuin kävely puistossa”.

Menestyksekäs pelaaminen on sitten oma lukunsa. Kolmen koiran lenkitys joka kierros (johon pisteittein valossa pitäisi pyrkiä) ei ole helppoa sillä resurssit ovat kiven alla. Niitä toki kerätään lisää puistokävelyillä, mutta kävely tuppaa muuntumaan kiireeksi kohti lopun lisäpisteitä jolloin kaikkea tarvittavaa ei vaan ehdi haalimaan. Tästä syystä koirat, jotka kävelylenkin tai edes lenkitykseen valinnan aikana tarjoilevat lisäresursseja ovat haluttuja, mutta tuppaavat myös maksamaan tarjouskauppa-vaiheessa enemmän. Juuri resurssien niukkuus on se osa Dog Parkia, jonka ympärille rakentuu pelin mielenkiintoisin osio.

Aivan toista äärilaitaa vaikeustasossa edustavat pelaajien salaiset tavoitteet. Niitä on peliin lähdettäessä tarjolla sekä helpompia että vaikeampia, mutta edes vaikeat eivät tunnu erityisen haastavilta. Tällä saralla Dog Park saisi tarjoilla vielä yhden lisävaikeusasteen lisää.

Pelin lopun koiratyypittäinen enemmistöpeli on osa, joka toimii sitä paremmin mitä enemmän on pelaajia. Vaikka kaksinpelissä “automa” osallistuu sekin enemmistövertailuun, on kilpailu muita ihmispelaajia vastaan tällä saralla kuitenkin paljon mielenkiintoisempaa. Samasta syystä pelilaudan toiminnot, joilla pääsee korttipakalle kaivelemaan sopivia kortteja markkinariville ja/tai sieltä omaan kenneliin, nousevat aivan eri tavalla tärkeäksi mitä enemmän on pelaajia. Näihin koiranvaihtelu -toimintoihin pääsee käsiksi myös tiettyjen koirien ominaisuuksien kautta.

Ulkoasu ja komponentit keräävät pelkästään kiitosta. Graafisesti peli on nätti kuin mikä mikä toivottavasti välittyy artikkelin kuvistakin. Kaikki kuvissa näkyvä tavarapaljous resurssilokeroineen päivineen tulee myyntipakkauksen mukana, joten rahoilleen saa kummasti vastinetta. Koira-teema lienee lukijasta riippuen iso plussa tai jonkunmoinen miinus, mutta teema ainakin toimii.

Koirafaneille Dog Park on toistaiseksi paras teemaan istutettu peli, johon olen törmännyt. Se on onnistuneesti viilattu ja hiottu kokonaisuus, jota pelaa perheen kesken mieluusti ja miksei harrastajaporukallakin, kun haussa on hieman kevyempi noin tunninmittainen tapaus. Vastaanotto ainakin meillä on ollut kovin positiivinen.