Spiel’23 -ennakkolistoille (linkki) nostamani ja muutoinkin messujen kuumimpien uutuuksien listoille kuulunut Kutná Hora: The City of Silver (2023) kutsuu pelaajat rakentamaan Tsekissä sijaitsevaa Kutná Horan kaupunkia. Se tunnettiin aikoinaan eritoten hopeakaivoksistaan joita alueella on ollut ainakin 1200-luvulta lähtien ja joiden ympärille rakentui Böömin toiseksi merkittävin kaupunki heti Prahan jälkeen. Jopa niin merkittävä, että välillä Böömiä hallittiin Kutná Horasta käsin Prahan sijaan.
Myöhempi historia ei Kutná Horan kaupunkia kohdellut silkkihansikkain: kaupunki koki ensin kaivostoiminnan tuhoutumisen veden vallattua kaivokset. Sittemmin rutto ja kulkutaudit ottivat omansa ja Kutná Horan kurjuuden viimeisteli suuri tulipalo 1700-luvun lopulla. Tänä päivänä Kutná Hora on pieni reilu 20 000 asukkaan idylli jonka vanha kaupunki goottilaisine katedraaleineen on yksi Unescon maailmanperintökohteista. Lähihistorian valossa ei siis mikään ihme jos Kutná Hora ei enää kaikkien huulilla ja tiedossa olekaan.
Kutna Horá: The City of Silver keskittyy kuitenkin kaupungin alkuvaiheen kukoistuksen vaiheisiin. Pelaajat edustavat vauraita sukuja joille on tarjolla mahdollisuuksia monenmoisiin bisneksiin ja vaurastumiseen unohtamatta Saint Barbaran katedraalin rakentamisprojektista saatavaa mainetta. Kysymys kuuluu: kuka hoitaa kukoistuksen kynnyksellä bisneksensä parhaiten?
Toimintaa maan alla ja päällä
Peli pyörii kuuden eri toiminnon ympärillä joita pelaajat suorittavat identtisen korttikäden avulla. Uuden kierroksen alkaessa käytössä on kuusi käsikorttia joissa on kuvattuna pari eri toimintoa. Nämä käsikortit pelataan vuorotellen 2+2+1 rytmillä kustakin pelatusta kortista aina toinen toimintovaihtoehdoista suorittaen. Näin pelivuorojen edetessä oman käden ja siten tarjolla olevien vaihtoehtojen määrä supistuu vuoro vuorolta. Yksi korteista jää kokonaan pelaamattakin ennen kuin ne kaikki palaavat taas käyttöön.
Kokonainen peli kestää pelaajamäärästä riippuen 5-6 ”käsikorttien tyhjennystä” ja tähän kaikkeen menee aikaa lopulta noin kaksi tuntia.
Vaan mitä toimintoja tarjolla onkaan?
Kaivos-toiminnolla (Mine) katse kääntyy pelilaudan maanlaiseen osaan jonne pelaajat laajentavat yhteistä kaivosverkostoa. Erillisestä kaivoslaattapinosta nostetaan laatta tai pelin edetessä useampia ja rakennetaan niistä yksi. Kaivoslaatat vaativat puuta ja yhden kaivostyöläisen joista jälkimmäinen tarvittaessa palkataan toiminnon yhteydessä. Tulopuolella kaivos kasvattaa pelaajan malmintuotantoa ja tuo mahdollisesti heti suoria voittopisteitä – unohtamatta mahdollisia lisäpisteitä pelin päätteeksi.
Kaivoksen laajentamista monivaiheisempaa on Kutná Horan maanpäällisten osien rakentaminen. Uusien palveluiden perustaminen vaatii paitsi rakennusoikeuden (=rights), tonttivarauksen (=plot) että itse rakentamistoiminnon (’building’) suorittamisen.
Rakennusoikeudella (Rights) ostetaan laatta myöhemmin rakennettavaksi. Hinnat näillä markkinoilla vaihtelevat yhdestä pitkälle toiseen kymmeneen riippuen siitä missä kohdin ostorivistössä hankittava laatta sijaitsee. Markkinat elävät siten, että pelaajan ostaman laattatyypin loput laatat päätyvät vastaavan jonon perälle eli kalleimpaan slottiin.
Rakennusoikeuksia hankkiessa pelaajan on myös huomioitava mitä kolmea kiltaa oma suku pelissä edustaa eli minkä kiltojen rakennusoikeuksiin on lupa. Keltataustaiset ns. julkiset rakennukset ovat sen sijaan kaikille vapaata riistaa.
Tonttivaraus (Plot) on suoraviivainen toimenpide, jossa pelaaja merkitsee yhden vielä vapaana olevan ruudun Kutná Horan kaupunkiruudukosta myöhemmin rakennettavakseen. Varauksesta menee maksu jonka määrittelee jo ympäristössä olevat rakennukset tai jos tontti sijaitsee ”keskellä ei mitään” niin kiinteän tariffin mukaan.
Itse rakentaminen (Building) ei sekään ole rakettitiedettä. Pelaaja on aiemmin hankkinut rakennusoikeuden (eli on laatta tai laattoja mitä rakentaa) ja vähintään yhden tonttivarauksen. Nyt isketään yksi näistä rakennuslaatoista kartalle ja rakennettaessa maksetaan puusta päivän hinnan ja tarpeen mukainen summa.
Jos kyseessä oli oma kiltarakennus tietää se pelaajalle tuotannon kasvua ja kaivostoimintaa liippaavien rakennusten kohdalla pääsee kasvattamaan kaivosverkostoa ilmaiseksi. Kiltarakennukset tarjoilevat myös muuta ”hyvää”: joko ilmaisen julkisrakennuksen rakennusoikeuden, mainetta, katedraaliprojektiin tarvittavia lupia, voittopisteitä tai jonkinnäköisen sekoituksen edellisistä. Lisäksi jokainen kiltarakennus on potentiaalinen lisäpistelähde pelin päätteeksi.
Julkisen rakennuksen pykäämisestä ei oma tuotanto kasva, mutta nämä rakennukset antavat suoria voitto- tai mainepisteitä ja ”muuta kivaa” sekä kiltarakennuksia paremmin pistepotentiaalia kaupunkien loppupisteytykseen. Lisäksi ne tuovat tarjolle lisäpisteytysmahdollisuuksia pelin jälkimmäiselle pelin puolikkaalle sikäli jos/kun joku pelaajista on omia varojaan tulonottovaiheessa valmis uhraamaan.
Ylipäätään kaikella rakentamisella vaikutetaan pelissä markkinoiden hintavaihteluihin tavalla joka pitää tiettyä jännitettä yllä – mutta siitä tovi myöhemmin lisää.
Katedraali-toiminnolla (St. Barbara) osallistutaan Kutná Horan maamerkin, goottilaisen katedraalin, rakentamiseen. Toiminnon suorittamiseen pelaaja tarvitsee ”lupamerkkejä” joita on saatavilla muutaman muun toiminnon lopputulemana (esim. tiettyjä rakennuksia rakentamalla). Katedraali rakentuu pala palalta ennalta määrätyssä järjestyksessä ja kunkin osan valmistaminen antaa sen työstäneelle pelaajalle merkittäviä kertaetuja.
Markkinat määrittävät päivän hinnat
Tulojen keruu (Income) on oiva paikka esitellä tarkemmin Kutná Horan innovatiivisin osa: markkinoiden tarpeet ja resurssien ”päivän hinnoista” huolta pitävät mittaristot.
Sinällään tulojen keruu on yksinkertainen laskutoimenpide jossa pelaaja vertaa omaa resurssituotantoa pelaajalaudallaan ja kertoo tuotantomäärät päivän markkinahinnoilla jotka ovat kaikkien nähtävillä kahdessa mittaristossa. Tässä yhteydessä pelaaja voi myös uhrata tuloistaan kympin aktivoidakseen tiettyjä pisteytyskertoimia pelin viimeiselle puolikkaalle sikäli kun julkisia rakennuksia on aiemmin pelissä rakennettu ja näitä kertoimia saatavilla.
Mutta sitten ne mittarit ja niiden toimintalogiikka: aina kun pelaaja tekee toimintoja jotka kasvattavat (=rakentaa jotain) kaupungin asukaslukua tai lisäävät tuotantoa on mahdollista että markkinoilla tapahtuu hinnanmuutoksia.
Asukasluvun kasvaessa ao. kuvan vasemmanpuoleisessa telineessä olevia kortteja siirretään saman pakan perälle jolloin uudet mahdollisesti aiempaa korkeammat hinnat paljastuvat seuraavasta kortista. Vastaavasti kun kaupunkiin rakennetaan vaikkapa uusi juottola saattaa yksittäisen tuoteen, tässä tapauksessa oluen, hinta tippua kun oluen resurssitikkua sysätään pykälän verran oikealle.
Mutta mittaristot eivät tyydy pelkästään hintojen päivittämiseen vaan niistä voi paljastua tieto hetkellisesti kyllästetyistä markkinoista punaisen ruksin muodossa. Niin pitkään kun tuo ruksi on näkyvissä ei tätä tiettyä rakennustyyppiä saa rakentaa. Toinen markkinoita muokkaava tieto on ajoittain paljastuva vasara joka indikoi sitä, että kaupunki ei enää odota vaikkapa lihakauppiaan rakennusta vaan kyseinen vaje täytetään just nyt.
Tummempitaustainen mittareista seuraa malmin, hopean ja sopimusten hintoja joista kaksi ensimainittua on kytketty yhteen. Malmin hinta todennäköisesti laskee kaivostoimintaa lisättäessä, mutta hopean hintaan tällä operaatiolla voi olla korottava vaikutus. Kun kaupunki taasen saa hopeaa jalostavaa toimintaa eli hopeatuotteiden saatavuus paranee, niin sen hinta saattaa laskea mutta malmin hinta vastaavasti nousta.
Nyt on esitelty kaikki pelin kuusi eri toimintovaihtoehtoa. Kun vielä paljastetaan se, että yhdessä korteista toisena toimintona on jokeri jolla voi tehdä minkä tahansa em. toiminnoista yhden mainehaitan hinnalla on pelin keskeiset kuviot käyty läpi.
Kierrosten väleissä tulee maksettavaksi mahdolliset verot joiden määrään pelaajien toimilla on oma keskeinen vaikutuksensa. Jos rahavarat ei veroihin riitä tai haluaa pennosistaan pitää kiinni voi sen sijaan ottaa mainehaittaa. Hyvästä maineesta ropisee pelin päätteeksi plussaa ja huonosta miinusta, mutta sen lisäksi hyvämaineiset pelaajat saavat tonttivarauksiinsa alennusta ja suorittaa jokeritoimintoja ilman mainehaittaa.
Pelin päättyessä ne merkittävimmät pisteet ropisevat kaivoksesta ja kaupungista. Kaivoksen osalta katsotaan tuotteliaimmat toimijat kaivoksen neljässä eri syvyydessä ja jaetaan kussakin näistä enemmistöjen (=tähdet omissa laatoissa) mukaan pisteitä sitä enemmän mitä enemmän kyseisessä rivissä tähtiä majailee. Kaupunkia taasen on pyritty rakentamaan siten, että omien rakennusten värisymbolit osuvat mahdollisimman yksiin ympärillä olevien vastaavien rakennusten kanssa jokaisen osuman antaessa pisteen.
Eikä mitenkään yllättäen kaiken pistekeräilyn päätteeksi suurimmalla pistepotilla voittaa.
Teema tuo selkeyttä
Kutná Hora: the City of Silver on moderni europeli jossa nykymittapuulla tavaraa ja ”liikkuvia osia” riittää ja esimerkiksi pelin valmisteluissa on aidosti oma vaivansa. Alkuvalmisteluissa pitää arpoa yhtä sun toista alkaen kaivosten perusosien paikoista pelaajien kiltoihin ja rakennuslaattojen järjestykseen ja niin edelleen.
Sääntöjä on ensikertalaiselle merkittävä määrä vaikka lopulta se puoli asettuukin kohtuulliselle tasolle – siitä isoin kiitos teemaa tukeville järkeenkäyville toiminnoille. Tämä näkyy käytännössä siten, että opettelun jälkeen ja pelin käynnistyttyä sääntökirjaan ei juuri tarvitse palata.
Peli on ehdottomasti harrastajakamaa eikä sovi satunnaiselle pelaajalle tai hetken mielijohteeseen jossa pelikaapista kaavitaan äkkiseltään pikaisesti jotain pöytään. Ei, Kutná Horan pariin istahdetaan viettämään laatuaikaa ja alkuun pitää nähdä se pieni lisävaiva mikä valmisteluihin väistämättä menee ja sääntöjä saa kokeneempikin hetken palautella mieleen.
Vaan kun sisään on päästy, niin peli palkitsee tarjoten omanlaisensa pelielämyksen! Sekä maanalaiset että päälliset tapahtumat ovat vahvasti kytköksissä kanssapelaajien toimiin ja vaikka kenelläkään ei suoranaisena tarkoitusperänä olekaan tehdä hallaa, niin toimien aiheuttamat hinnanmuutokset ja vaikkapa se näkyvästi käytävä enemmistökilpailu kaivoksissa luovat vuorovaikutuskudelman jollaisia tämänkaltaisissa peleissä nykyisin vähemmän näkee.
Markkinahintojen vaihtelu on erinomaisesti toteutettu ja pakottaa pitämään pelivaraa omissa suunnitelmissa. Tässä pelissä et voi laskea ennakkoon seuraavien vuorojen kuluja yhteen ja sitten suorittaa suunnitelmaa, sillä kustannusvaihtelut ja niihin reagointi ovat merkittävä osa peliä. Liian tiukka budjetti pakottaa ja kannustaakin tekemään asioita välillä toisessa järjestyksessä kuin mitä alkujaan oli ehkä mietittynä.
Mikään kaoottinen kokemus Kutná Hora ei silti ole: tilanteen lukeminen ja pöytäkaverien siirtojen ennakointi on olennainen osa pelikokemusta. Ja monitahoiseksi peliksi Kutná Horan toiminnot pysyvät mukavan napakoina läpi pelin ilman kombotusketjujen rakentelua: ei nyt teet kaksi suoraviivaista toimintoa putkeen ja sitten onkin jo seuraavan pelaajan vuoro.
Jos on peli itsessään kiinnostava ja erinomainen, usuttaa komponenttiosasto jopa ylisanoihin. Siinä missä pelilaudat ja pahvinatterit ovat ”vain” perushyvää eurotasoa niin upotetut pelaajalaudat ja pelaajakohtaiset komponentit ansaitsevat jo kiittävän: komponentit ovat täysin uudella (sääntökirja kehaisee ensimmäiseksi) tekniikalla kierrätyspuusta ja -aineksista työstettyä tavaraa joihin on saatu kiitettävästi yksityiskohtia. Kierrättäminen on fiksua ja jos tällaisten komponenttien työstö on oikeasti vihreäkin teko (en tiedä minkälainen ”liimailuprosessi” on ollut taustalla) niin soisin näiden rewood* -komponenttien lyövän läpi lautapeliteollisuudessa mieluummin ennemmin kuin myöhemmin!
Edellisestä tekstistä paistanee läpi, että Kutná Hora: the City of Silver osuu maaliin. Se on astetta tuhdimpi, mukavasti interaktiivinen europeli jonka ytimeässä jylläävä markkinahintamittaristo pitää pelaajat varpaisillaan. Peli vaatii sen 2-4 pelaajaa eli soolopeliä ei tunneta, mutta etenkin pienemmälle nuppiluvulle ohjekirja ohjeistaa tapahtumakorttien mukaanottamiseen. Mikä onkin mainio pieni lisä myös isommille pelaajamäärille: tapahtumat eivät sotkea kokonaisuutta, mutta ovat omiaan kasvattamaan mm. verotusta ja tarjoilevat vielä pientä lisäväriä peliin mukaan.
Kutná Hora menee ehdottomasti jatkoon ja saa meiltä suositukset. Mainio tapaus!
*Re-Wood: komponentit ovat 80 prosenttisesti puujätettä ja loppuosa kierrätettyjä sidonta-aineita. Lopputuote ei ole kompostoituva, mutta sataprosenttisesti uusiokäytettävä.
