Matkalle mukaan: Qwixx, Qwinto ja Rolling Japan – kompaktit noppapelit

Käsittelen tällä kertaa poikkeuksellisesti kolme noppapeliä kerralla. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä että kaikki nämä kolme on mahdutettavissa yhden pelin laatikkoon (esim. Qwixx), jolloin jo itsessäänkin kompaktissa paketissa kulkee useampi eri peli mukana. Mikä tahansa nyt esitellyistä peleistä on jo itsessään mielekkäämpi pelattava kuin vaikkapa se kaikkien tuntema Yatsy, mutta yhdistettynä tämä pienessä paketissa kulkeutuva trio on mitä oivallisin valinta esim. patikka- moottoripyörä- tms. reissuille, jossa jo muutenkin joutuu tekemään kompromisseja mukaanotettavista tavaroista. Todellinen win-win –tilanne siis.

Qwixx

Qwixx on kansainvälistä menestystäkin saanut noppapeli, joka on suomennettu ja ostettavissa ihan perinteisistä tavarataloistakin pikkurahalla. Qwixxin peli-ideana on kerätä neljässä värissä lukuja joko ylös- tai alaspäin väristä riippuen. Numeroita saa jättää välistä, mutta jo kerätyn numeron jälkeen ei kyseisessä värissä pääse enää taaksepäin.

Peli etenee siten, että pelaaja heittää vuorollaan kuutta noppaa. Nopista neljä on eri värisiä ja kaksi on valkoisia. Heitetyistä nopista kaikki saavat, niin halutessaan, laittaa valkoisten noppien summan mihin tahansa väriin omassa pisteytyslapussa, kuitenkin ottaen huomioon pelin perussäännön että luvun pitää olla isompi (tai pienempi) kuin kyseisen värin edellinen omaan pistelappuun merkitty ruksi. Valkoisten noppien summan lisäksi vuorossa oleva pelaaja saa lisäksi yhdistää yhden värinopan ja yhden valkoisen nopan ja laittaa näin muodostuneen summan omaan pistelappuun sille riville, minkävärisen värinopan tähän edellä mainittuun summaan valitsi – ja taas noudattaen aiempaa merkintäsääntöä.

Summien merkitseminen omaan lappuun on muille pelaajille aina vapaaehtoista, mutta heittovuorossa olleen pelaajan pitää laittaa jompikumpi (tai molemmat) summista omaan pistelappuun. Mikäli kyseinen pelaaja ei pysty tai halua laittaa mitään summista pistelappuunsa pitää hänen merkitä rasti oman pistelapun -5 pistettä ruutuun. Miinuspisteet ovat sen verran isohkot, että pelaaja joutuu pohtimaan hyvän tovin, että kannattaisiko sitten ruksia joku tarjolla olevista summista jos mahdollista – vaikka sitten jäisikin useampia tyhjiä ruutuja väliin.

Qwixxiä jatketaan, kunnes kaksi värinoppaa menee lukkoon tai yksittäisellä pelaajalle tulee neljäs -5 pistettä rasti. Värinoppa voi mennä lukkoon, kun pelaajalla on kyseisessä värissä vähintään viisi ruksittua summaa ja kun kyseinen pelaaja pääsee laittamaan ruksin värin oikeanpuolimmaiseen sarakkeeseen (joka on 2 tai 12). Lopuksi lasketaan pisteet (pisteenlaskussa palkitaan sitä paremmin, mitä enemmän on numeroitu ruksittuna yhdessä värissä) ja eniten pisteitä kerännyt voittaa.

Qwinto

Vuosi pari Qwixxiä myöhemmin julkaistiin Qwinto, joka jatkojalostaa Qwixxiä ja tuo hivenen lisäsyvyyttä peliin. Siinä missä Qwixxissä numeroita kerätään nousevaan tai laskevaan järjestykseen ja värejä on neljä, Qwintossa numerot saa laittaa minne tahansa vastaavanvärisessä rivissä, mutta värien määrää on tiputettu kolmeen. Samassa yhteydessä on myös valkoiset nopat ovat saaneet jäädä.

Qwintossa vuorossaoleva pelaaja päättää, heittääkö yhtä, kahta vai kolmea noppaa. Sen lisäksi pitää tehdä valinta siitä, minkävärisiä noppia heitetään. Heiton saa kertaalleen uusia, jollei heitetty summa miellyttänyt. Heitetyn summan saavat hyödyntää kaikki pelaajat, mutta ainoastaan heittovuorossa olleen on pakko tuo summa laittaa – tai jollei laita, seuraa tästä -5 pistettä merkittäväksi pistelapulle.

Summa pitää kirjata omaan pistelappuun sen väriselle riville kuin minkä värinen noppa oli kierroksella mukana. Eli jos pelaaja on heittänyt vain keltaisen ja violetin nopan, pitää näiden noppien summa laittaa joko keltaiselle tai violetille riville. Paikan johon summan kirjaa saa valita itse, mutta Qwixxin tapaan rivillä olevien summien pitää olla nousevassa järjestyksessä. Lisäksi pystysarakkeittain (eli eri värejä vertaillen) ei samassa linjassa saa olla kahta samaa numeroa.

Näin peliä jatketaan kunnes yhdellä pelaajista on kaksi eri väriä täynnä tai neljä -5 pistettä rastia pistelapussaan. Tämän jälkeen seuraa pisteenlasku, joka sekin on viritetty Qwixxistä. Jokainen väri katsotaan erikseen ja pisteitä saa joko ko. rivissä olevien numeroiden lukumäärän mukaan tai jos koko väri on täynnä, niin sen rivin oikeanpuolimmaisen numeron (suurin luku) verran. Lisäksi pistelapussa on viisi pystysaraketta, johon kuhunkin on tavoite saada kolmessa eri värissä numerot. Mikäli tässä on onnistunut, pelaaja saa tästä suorituksesta lisäpisteitä.

Ja Qwinton luonnollisesti voittaa pelaaja, joka onnistui saalistamaan suurimmat pisteet.

Rolling Japan (Rolling World, Rolling America)

Rolling Japan on vuodelta 2014 ja japanilaista suunnittelutyötä. Peli asettaa saman haasteen jokaiselle pelaajalle: kukin saa pienen kartan, jossa on kuvattu Japani pienempiin alueisiin jaettuna kuudessa eri värissä ja tuo kartta on tarkoitus täyttää numeroilla. Lisäksi pelissä tulee kangaspussi ja seitsemän eriväristä noppaa, kuusi näistä vastaa suoraan kartalla olevia värejä – se seitsemäs eli violetti noppaa toimii jokerina. Nopat sujautetaan pussiin, jonka jälkeen voidaankin aloittaa.

Peliä pelataan kaikkiaan kahdeksan kierrosta – tätä varten karttapaperissa on myös kierroslaskuri-osio. Yksi kierros pitää sisällään kolme toisiaan toistavaa samanlaista vaihetta: nosta kangaspussista kaksi noppaa, heitä ne ja jokainen merkitsee omalle kartalleen heitetyt numerot vastaavan värisiin alueisiin kuin mikä on nopan väri. Numerot tosin pitää laittaa kartalle siten, että vieressä pitää olla aina joko sama numero, numeroa pienempi tai isompi. Jos tähän ei pysty, pitää joku ruuduista merkitä ’X’:llä mikä ei ole toivottavaa, sillä pelaaja se pelaaja viimekädessä voittaa jolla pelin lopussa on vähiten ’X’:iä.

Kun kolme noppaparia on käytetty, jää pussiin käyttämättä yksi noppa – ja näin pitääkin olla. Tämän jälkeen nopat palautetaan pussiin, siirrytään seuraavalle kierrokselle ja näin peliä jatketaan se kahdeksan kierrosta. Kolme kertaa pelin aikana pelaaja voi vaihtaa heitetyn nopan värin joksikin toiseksi – tätäkin varten karttapaperissa on pieni ’change color’ –laskuri.

Lopuksi jokainen vielä kartassa tyhjänä oleva ruutu merkitään ’X’:ksi ja lasketaan ’X’:ien summa. Pelaaja, jolla näitä ’X’:iä on vähiten, voittaa.

Otsikossa mainitut Rolling World ja Rolling America ovat vastaavia pelejä kuin edellä käsitelty, mutta kuten nimestä voi päätellä, on kartta eri.

Yhteenveto

Kaikki edellä esitellyt pelit ovat erinomaisia valintoja kevyiksi matkapeleiksi sillä ne eivät juurikaan vaadi tilaa ja todellakin tulevat hyvin kompaktissa laatikkossa. Mutta aivan yhtä hyvin pelit toimivat myös normaalissa peli-illassa pidempien pelien väliin ”täytepelinä” tai miksei alkuun/loppuun kun odotellaan vielä väkeä saapuvaksi tai kun osa on jo lähtenyt.

Qwixxin, Qwinton ja Rolling Japanin yksi erityinen etu moniin muihin noppapeleihin verrrattuna on se, että jokainen pelaaja osallistuu peliin koko ajan eli perinteisiä ”yksi pelaaja heittää noppansa ja tekee päätöksiä minkä ajan muut pelaajat vain odottavat omaa vuoroaan” –tilanteita ei tule. Lisäksi kukin näistä kestää kulutusta erittäin hyvin eli pelien pariin palaa erittäin mielellään uudelleen ja uudelleen. Qwixx:iin on saatavilla – joskaan ei Suomesta – myös erilaisia pisteytyslappuja, mikä muuttaa enemmän taikka vähemmän sitä järjestystä, jossa numerot eri riveillä tulevat. Olen näitä vaihtoehto-pisteytyslappuja pelannut, mutta pohjimmiltaan ne eivät peliä muuksi muuta, mutta tekee hahmottamisen vaikeammaksi eli en voi suositella kuin kaikkein kokeilunhaluisimmille.

Mutta onko näistä toinen parempi kuin toinen eli voiko nämä pelit laittaa paremmuusjärjestykseen?

Omasta mielestäni Qwinto on näistä kolmesta paras. Qwintosta todella huomaa, että se on inkarnaatio Qwixxistä ja tehdyt muutokset ovat kaikki vieneet peliä parempaan päin: siinä on eniten päätöksiä tehtäväksi ja pelaajien välisen pelitilanteen lukeminen ja taktikointi mahdollista. Tämän myötä Qwinto on myös se peli, jossa pelaajien väliset pisteet voivat vaihdella suurestikin pelistä toiseen. Pidän siitäkin huolimatta Qwintoa kolmikon parhaana ja onkin harmi, että peli ei ole päätynyt yhtä laajaan jakeluun kuin Qwixx, mutta eiköhän tuo viimeistään vuoden 2016 aikana päädy lautapelien erikoisliikkeisiin Suomessakin.

Qwixx on hivenen kevyempi versio ja loppupelistä se aavistuksen harmittomampi yksilö. Sitä on silti hauska pelata ja pelikokemuksena poikkeaa riittävästi Qwintosta. Tämä suoritus riittää tällä erää hopealle, ihan vain siitä syystä että pelissä on edes pieni kilpailuelementti mukana.

Rolling Japan on puhtaasti pasianssi. Se tekee kyllä sen minkä pitääkin ihan mainiosti ja käytettävyyskin (pelikierrokset, värinvaihto) on huomioitu, mutta Rolling Japanista puuttuu pelaajien välinen keskinäinen kilpailu ja vuorovaikutus. Silti tätäkin on oikein mukava pelata peli silloin toinen tällöin ja simppeleillä säännöillä on silti saatu aikaiseksi aivan uudenlainen peli. Käytettävyyden osalta pieni miinus joka tapauksessa siitä, että osittain kartan alueet ovat todella pieniä, joten numeroiden rustaamisessa saa olla tarkkana, että mahtuvat osaan ruuduista. Rolling Japanista on viralliset maailma ja Amerikka-versiot, mutta vinkiksi lukijalle, että tähän on iso määrä fanien itsetekemiä lisäkarttoja, jotka on boardgamegeekistä tulostettavissa. Eli sikäli variaatioita tähän trion heikoimmaksi rankkaamaani peliin on tarjolla hurjasti.