“Rento loma etelän lämmössä. Odotuksissa leppoista lekottelua rauhallisella hiekkarannalla… paitsi, että sama ajatus hiipinee useimmiten muiden mieleen. Ranta täyttyy siis turistien pyyhkeistä, mutta saisitko pyyheesi sittenkin parhaille paikoille ja siten maksimaalisen rentoutumisen kokemuksen?”
Maui (2022) on suoraviivainen domino- tai oikeammin triomino-henkinen laattapeli, jossa pelaajien tehtävänä on asetella kolmivärisiä “pyyhkeitä” omalle rantaviivalle tarkoituksena saada pyyhkeiden värit sopimaan aiemmin laitetun pyyhkeen väreihin. Väriosumista irtoaa pisteitä ja sitä enemmän mitä paremmalla sijainnilla osuma tapahtuu. Tervetuloa Mauin paahteiselle hiekkarannalle!
Pyyhe kehiin tai massit taskuun
Pelivuorot Mauissa eivät juuri napakampia voisi olla. O(s)tatko pyyhemarkkinoilta yhden uuden pyyhkeen rannalle asetettavaksi vai keräätkö rahaa? Useimmiten valinta on pyyhkeen otto jommasta kummasta rivistä. Rivien ensimmäiset ovat aina ilmainen, seuraavat maksavat yhden taikka kaksi “hiekkadollaria”. Mistä tahansa pyyhe napataankin siirretään muita pyyhkeitä tarvittaessa halvempiin ruutuihin ja korvaava pyyhe kaivetaan kangaspussista kalleimpaan ruutuun. Tuttu markkinamekanismi monista peleistä.
Jos pelaaja päätyy maksulliseen pyyhkeeseen, suoritetaan maksu vastaavan rivin alkuun. Vuoronsa rahanottoon päätyvä taas poimii rahat jomman kumman rivin alusta luonnollisesti pääten siihen missä hiekkadollareita nyt enemmän on. Jos rahaa ei ole kummassakaan rivissä on pakko rakennella pyyherivistöä. Mauin hiekkadollarimarkkinat on siten suljetut eli mistään ei peliin pumpata lisää rahaa kuin se mitä pelaajilla ja pyyhemarkkinoilla pelin alkaessa on.
Markkinoilta hankittu rantapyyhe asetetaan pelaajan rannalle aiemman pyyhkeen oikealla puolelle. Vähintään yhden värin pitää jatkaa edellisen pyyhkeen väritrio, mutta toki sitä parempi jos osumia saa kaksi taikka vaikka kaikki kolme. Ja jotta homma ei olisi liian helppoa, niin ostettua pyyhettä ei saa pyöritellä vaan suunta on lukittu ennalta lukittu.
Jokainen väriosuma juoksuttaa pelaajan markkeria vastaavassa värissä pisteradalla. Eteneminen on sitä joutuisampaa mitä paremmalle paikalle pyyhkeen saa rannalla levitetyksi. “Keskikaista” eli rannan ruuhkaisin alue edistää pistemarkkeria pykälän per osuma, mutta lähellä merta ja toisaalla lähinnä palveluita olevista rannanosista pistemarkkeri juoksee kahden tai jopa kolmen ruudun harppauksin. Reunoilla operointi voi johtaa siihen, että osa pyyhkeestä ei mahdu ruudukkoon – tätä varten on miinuspistelaattoja joilla merkataan ylitykset.
Pelaajien rantapyyhkeiden ryhmä levittäytyy kierros kierrokselta kohti rannan oikeaa reunaa. Matkan varrella rannalta koetetaan noukkia helmiä asettelemalla pyyhe helmen päälle. Helmistä irtoaa mukavat lisäpisteet pelin lopussa ja sitä enemmän mitä niitä on matkaan tarttunut. Lisäksi tarjolla on pari bonusruutua, joiden peittämisestä saa ylimääräisen pykälän tietyssä värissä pisteytysradalla.
Maui tulee päätökseensä sen kierroksen päätteeksi, kun yksi tai useampi pelaaja on saavuttanut hiekkarantansa oikean reunan. Pelikelloa tämä suoritus vie 20-30 minuuttia riippuen pelaajamäärästä (2-4). Loppupisteet on laskettavissa pistelaudalta, joiden lisäksi huomioidaan kerätyt helmisetit ja hiekkadollarit ja tästä potista vähennetään mahdolliset miinukset. Isoimmalla pistepotilla voittaa.
Suoraviivaista laatta-asettelua koko perheelle
Kuten edeltä käynee hyvin ilmi, Maui on konstailemattoman suoraviivainen laatta-asettelu. Kun pyyhkeitä kuvaavia triomino-laattoja ei käännellä, ei peli kaadu ainakaan hahmotushaasteeseen. Sen sijaan voitto voi kaatua liian turvalliseen pelaamiseen! Keskikaistan yksittäiset pisteet eivät nimittäin ole avain menestykseen vaan rannan ulkoreunoista löytyy vipuvarsi huippusuoritukseen. Tämä silläkin uhalla, että välillä rapsuu miinuksia kun pyyhe lipsahtaa osin ruudukon ulkopuolelle. Tämä riskielementti on itseasiassa Mauin hienoimpia oivalluksia ja tekee pelistä mielenkiintoisen.
Muilta osin Maui tarjoilee “sitä tuttua ja turvallista” – toki hyvinkin toimivassa kehikossa. Yksinkertaisten mekaniikkojen ja varsin yksinkertaisen haasteenasetannan vuoksi myös pelaa hämmästyttävän nopeasti. “Tässäkö tämä oli?” -lausahdus saattaa lipsahtaa suusta ensimmäisellä kerralla. Toisaalta, tietty simppeliys ilman lukuisia eri tasoja huomioitavaksi on myös virkistävää vaihtelua ja mahdollistaa pelin pelaamisen sellaisessakin seurassa, jossa yhtään pidempien sääntöjen kuunteluun ei rahkeet riitä. Ja miten oiva peli se onkaan vaikkapa perheen kera pelattavaksi.
Vuorovaikutus pelaajien välillä rajautuu pyyhkeiden ja/tai rahojen valintaan. Käytännössä aina valitset suunnan mikä todennäköisimmin edistää omaa suoritusta parhaiten – tietoinen kaverin kampittaminen ei kannata ja ole oikein mahdollistakaan. Siinä mielessä Maui sopii niillekin, jotka suorempaa interaktiota karttavat.
Pelaajaaudat ovat kaksipuoleiset. Kääntöpuolen biitsi korvaa kerättävät helmet rapujen väistelyllä, mutta muutoin mennään samoja latuja. Rapujen väistely on näistä se astetta mielenkiintoisempi ihan vain siitä syystä, että kustakin ravusta saatavat miinukset selviävät vasta siinä kohtaa kun rapuruutuun päätyy.
Helmien keruun ja rapujen väistelyn voi myös yhdistää pidemmäksi kahden kierroksen peliksi, jolloin pisteradan jatkekin otetaan käyttöön. En ole kokeillut, mutta en toisaalta koe tuplakestoiselle Mauille edes tarvetta: se loistaa parhaiten pikaisena pyrähdyksenä päiväkahvin kaveriksi tai vaikkapa pidempien pelien välissä.
Pelin ulkoasu on kunnossa ja komponentit toimivat mitä nyt pelaaja- ja pisteytyslaudat voisivat hivenen paksumpiakin olla. Kokonaisuus on kääräisty Azulia muutaman sentin kompaktimpaan laatikkoon eli totuttua pienemmästä Next Move Gamesin boksista on kyse.
Kaikkinensa Maui on teemansa mukaisesti leppoisa pelattava!
PS. Teille, jotka haluavat Mauilta “vielä vähän lisää” kannattaa kääntää katseensa ‘Catch the Wave’ -minilisäosan suuntaan. Sitä on lupailtu saataville ainakin PlanB Gamesin verkkokauppaan erilaisten messujen myynnin ohella. ‘Catch the Wave’ lisää pelaajakohtaiset surffilaudat, joissa pelaaja etenee pykälän verran aina kun triomino-laattojen asettelussa saa osuman pelaajan surffilaudan kulloisenkiin pääväriin. Surffilauta antaa pelin aikana aika-ajoin siirtää viimeisintä rantapyyhettä pykälän ylemmäs tai alemmas ja pelin päätteeksi surffilaudasta saa siitäkin pisteitä.
