Lautapeliharrastajien raati on ‘Pelaajien valinta’ -voittajat valinnut ja tulokset ovat seuraavat:
Vuoden perhepeli: Flamme Rouge (Lautapelit.fi).
Pyöräilypeli Flamme Rouge sijoittuu pyöräilykisan kiivaaseen viimeiseen kilometriin. Pelaajien kahden pyöräilijän joukkueiden on tehtävä hyvää yhteistyötä, jotta oma pyöräilijä saadaan ensimmäisenä maaliviivan yli. Pyöräilijät etenevät kortteja pelaamalla, maastonmuodot, peesaaminen ja vetovuorossa väsyminen huomioiden.
Ehdolla tässä sarjassa olivat myös: Codenames, Honshu, Karuba ja Kingdomino.
Vuoden strategiapeli: Agricola (Lautapelit.fi).
Agricola heittää pelaajat historiallisiksi pientilallisiksi viljelemään maata, kasvattamaan eläimiä ja huolehtimaan perheestään. Perhe pitäisi saada kasvamaan, maa tuottamaan satoa ja eläimet lisääntymään, mutta kaikesta on pulaa ja perhe pitää ruokkia säännöllisesti, muuten käy huonosti. Työläistenasettelupelien klassikko on monipuolinen, haastava peli.
Ehdolla tässä sarjassa olivat myös: 7 Wonders Duel, Castles of Mad King Ludwig, Dale of Merchants 2, Patchwork – Tilkkutäkki.
Vuoden peliteko: Lautapelikahvila Taverna.
Ehdolla tässä sarjassa olivat myös Helmet-kirjastot ja Renni Honkanen (lautapelien tuominen kirjastoihin), Sami Laakso (ensiluokkainen tee-se-itse-menestys), Kalle Malmioja (suomalaisen pelisuunnittelun näkyvyys ulkomailla).
Lunkisti-toimitus onnittelee voittajia sekä kaikki ehdokkuuden saaneita. Lisätiedot osoitteessa: www.pelaajienvalinta.fi.
Ja nyt kun viralliset tulokset on julkistettu, niin voin raottaa myös omia suosikkejani kussakin kategoriassa. Vaihtoehtotodellisuudessa, jossa Lunkisti-toimitus olisi päättänyt voittajat, olisi valinnat kohdistuneet seuraavasti:
Perhepeli: Kingdomino
Niin mainio kuin Flamme Rouge onkin, niin oma valintani perhepeliksi olisi ollut karkkigrafiikalla kuorrutettu Kingdomino. Kingdomino on osoittautunut kymmenien pelien jälkeenkin kestomenestyjäksi, jonka parissa 20 minuuttia menee kuin siivillä. Pelin tarjoama päätöksenteko on kevyehköä, mutta sitä on riittävästi ja pelin vuorojärjestysmekaniikka on yksinkertaisen nerokas. Graafisesti peli on nätti ja komponentit ensiluokkaiset.
Voittajaksi valikoitunut Flamme Rouge ei ole huono valinta sekään. Peli mallintaa yksinkertaisilla säännöillään pyöräilykilpailun hienosti ja peli on helposti lähestyttävä. Mahdollisuus rakentaa erilaisia etappeja ylä- ja alamäkineen takaa sen, että pelikerroista tulee erilaisia. Jos tämäkään ei vielä riitä, niin hiljattain julkaistu lisäosa ‘Flamme Rouge: Peloton’ laajentaa pelin jopa kuudelle ja tuo muutamia muitakin jujuja mukanaan. Monipuolisesta pelistä saa siten vieläkin monipuolisemman. Flamme Rouge on nätti, mutta komponenttien puolelta olisin toivonut, että kunkin pelaajan pyöräilijät erottaisi paremmin toisistaan.
Strategiapeli: Castles of Mad King Ludwig
Strategiapeli-sarjan palkinto meni Agricolalle. Valinta ei ole millään mittarilla yllätys – Agricola on kuitenkin ollut jo vuosia peliharrastajien suosikkipelejä. Lautapelit.fi:ltä oli kulttuuriteko tuoda markkinoille viimein pelin suomenkielinen laitos. Agricola tekee kiistämättä asiansa hyvin omassa “hiekkalaatikko”-pelien genressään. Siis pelityypissä, jossa enemmän pelataan ja ihastellaan oman pelilaudan rakentumista kuin kilpaillaan yhteisistä tavoitteista. Tämä pelityyppi ei maistu kaikille ja kun huomioidaan vielä iso kynnys pelin opettelussa (jopa harrastajapeliksi), niin oma valintani oli jotakin muuta.
Voittajaksi olisin valinnut Castles of Mad King Ludwigin. Kyllä, tässäkin rakennellaan omaa, mutta pelin keskiössä on kuitenkin kiinnostavasti toteutettu huoneiden hinnoittelusysteemi ja yhteiset tavoitteet, joista kilpaillaan pelaajien välillä. Graafisesti peli ei ole sieltä hienoimmasta päästä, mutta pinnan alta se on timanttia.
Vuoden peliteko: Lautapelikahvila Taverna
Tälle palkinnolle oli yksi osoite, jota ei tarvinnut pitkään miettiä: Lautapelikahvila Taverna. Mitään Helmet-kirjastoilta ja Renni Honkasen arvokkaalta työltä poisottamatta, puhumattakaan Kalle Malmiojan tai Sami Laakson peliprojekteilta ja menestykseltä, niin harrastajan silmin pelikahvilan pystyttäminen ja onnistunut pyörittäminen on rohkea veto. Mikä tätäkin tärkeämpää, niin ilmeisesti asiakaskuntaakin löytyy ja bisnes pyörii.
Harvasta asiasta tällaisen pääkaupunkilaisen tarvitsee olla Tampereelle kateellinen, mutta tässä kohtaa on tunnustettava, että kyllä – kelpaisi meillekin. Kaikkea hyvää toivotan Tavernalle jatkossakin ja toivottavasti pääsen jossakin vaiheessa poikkeamaan Suomen ensimmäisessä lautapelikahvilassa – niin ja toivottavasti muutkin uskaltavat ottaa Tavernasta mallia.