Pyramido – päheiden pyramidien pykääjät

Faarao Mido pudistelee päätään nähdessään isänsä, edesmenneen faarao Minon, koruttoman hautapaikan. “Ei… minut tultaisiin kyllä hautaamaan aikanaan suureen ja koristeelliseen pyramidiin! Siispä paehaat arkkitehdit pikaisesti suunnittelupöydän ääreen!” Ja niin käsky käy ja hetken kuluttua paikalla on joukko arkkitehteja (=pelaajat), jotka lupaavat toinen toistaan koreampaa hautapaikkaa hallitsijalleen.

Tällaisen taustatarinan ympärille rakentuu Pyramido (2023), dominohenkinen laattojenasettelu 2-4 pelaajalle.

Tarjolla kolme laattaa mistä valita ja yläpuolella laattapinot, joista laattoja täydennetään.

Pisterikkaan perustan pohjalle rakentelua

Pelaajat rakentavat pelin aikana kukin oman pyramidinsa faarao Midolle. Pyramidit rakentuvat pala kerrallaan dominohenkisistä 1×2 kokoa olevista laatoista joita vuorotellen poimitaan kolmen laatan vaihtuvasta valikoimasta. Poimitun laatan tilalle vuorossa ollut pelaaja valitsee uuden näkyvillä olevien laattojen valikoimasta – näin ollen täydennykset eivät tule Pyramidossa täysin sattumanvaraisesti.

Alin kerros rakentumassa. (Kuva: Tero Hyötyläinen)

Laatan rakentamisen perään pelaajan tulee juuri asetetulle laatalle asettaa yksi koru- eli pistemerkeistä mikäli mahdollista: ruskea korumerkki ruskealla laatalle, vihreä vihreällä ja niin edelleen. Aikanaan kuin pisteytys koittaa vain nämä korumerkein merkityt värialueet huomioidaan.

Pisteytykset tapahtuvat pyramidin kerroksen valmistuessa eli kaikkiaan neljä kertaa ja loppua kohden kiihtyvällä tahdilla. Alin kerros on kooltaan 4×5 dominoruutua eli sen rakentaminen vaatii 10 laattaa, toinen kerros 3×4 ruutua (6 laattaa), kolmas enää 2×3 (3 laattaa) ja huippu valmistuu jo yhdellä dominolla.

Kakkoskerroksesta lähtien hyödynnetään tehtyjä pohjia. (Kuva: Tero Hyötyläinen)

Pisteitä ropisee aiemmin mainitusti vain korumerkeillä varustetuista alueista. Alueen pistearvo on sillä näkyvien korusymbolien määrä riippumatta monennessako kerroksessa symbolit majailevat. Niinpä alimman kerroksen symboleista voi parhaimmassa tapauksessa nauttia kaikissa neljässä pisteytyksessä sikäli kun värialue vain jatkuu pohjalta huipulle. Yllä olevaa kuvaa esimerkkinä käyttäen kuvan vihreä alue on tässä kohtaa neljän pisteen arvoinen, mutta voi vielä rakentua arvokkaammaksikin. Lisäksi kukin pelaajista saa tuplana sen värin pisteet joista juuri tässä pisteytyksessä nettosi vähiten.

Kerrospisteytyksestä siirrytään jouhevasti uuden kerroksen rakentamiseen uuden kierroksen aloittajan ollessa se pelaajista, jonka kerrospisteet jäivät pienimmäksi.

20 laatan rakentelun jälkeen pelaajien pyramidit ovat valmiit. Faarao Midolle kelpaa vain paras eli yhteispisteiltään arvokkain pyramidi, jonka suunnitellut arkkitehti julistetaan voittajaksi.

Paikkopaloilla voi parantaa omia pisteytyssaumojaan. (Kuva: Tero Hyötyläinen)

Edellä kuvattua suoraviivaista pelin kulkua maustetaan “paikkopaloilla”, joita kullakin pelaajalla on käytössään kolme. Näiden kaksipuolisten palojen avulla voi pelin aikana muuttaa juuri asetetun dominopalan toisen puoliskon värin mieluisampaan. Paikkopalat mahdollistavat värinvaihdon lisäksi toisenkin korumerkin asettamisen saman laatan päälle, joten strategisesti ne tarjoilevat runsaasti mahdollisuuksia.

Paikkopalojen tuoman lisätvistin jälkeenkin peli Pyramidoa kestää puolisen tuntia. Pienemmillä pelaajanmäärillä puolituntinen alittuu reilusti eli pelilaatikkoon merkitty 45 minuuttia on arvioitu jonkin verran yläkanttiin.

Näppärä perhepeli

Pyramido on toimiva tapaus. Pelin säännöt ovat ytimekkään selkeät ja itse peli etenee joutuisasti: “Ota laatta, laita korvaava tilalle ja asettele poimimasi laatta pyramidiin” -rytmillä pelivuoroissa ei pitkin nokka tuhise.

Ulkoasu saa sekin kiitosta: pelissä ob selkeät kuviot ja värimaailma, korumerkit vastaavat laattojen kuvioita ja niiden muodoissa on jaksettu nähdä vaivaa.

Kun itse laattojen asetteluunkin sisältyy mukavasti pähkäiltävää ja pelissä ei ole täysin unohdettu sattumanvaraisuuttakaan, niin jo vain on soivan perhepelin elementit kasassa!

Pyramidin rakentelussa mennään luonnollisesti oma napa edellä, mutta uuden rakennuslaatan tarjoilussa katse kääntyy hetkeksi siihen ettei tule seuraavalle pelaajalle syöttäneeksi “suoraan lapaan” unelmapalaa. Lady Fortuna on silti sekin läsnä: laattapinot tarjoavat milloin mitäkin väriä, joten toisinaan jotakin kriittistä väriä ei pinoista nouse esiin ei sitten millään. Sitä puolta hetkellisesti helpottamaan on “paikkopalat” mikä on oikein oiva lisä peliin.

Yhtä laattaa vailla valmis pyramido. (Kuva: Tero Hyötyläinen)

Pelinä Pyramido ei muistuta suoraan mitään toista peliä vaikka yhtäläisyyksiä moniin muihin peleihin muutoin toki onkin. Päällimmäisenä mieleen tulee mainio Kingdomino (2016) tai sen uudempi versio Kingdomino Origins (2021), joista viime mainittu on blogissammekin arvosteltu, ks. ‘Kingdomino Origins: kivikautisen makoisaa dominoa‘. Kaikki nämä kolme solahtavat samaan slottiin mitä tulee pelien dominomaisuuteen tai kestoon ja kosiskelevat varmasti samaa kohdeyleisöäkin. Pyramidon eduksi on todettava, että peli ei näille tunnetummille verrokeilleen nöyristele vaan seisoo vahvasti niiden rinnalla. Onnistunut tapaus siis ja siten suositeltavissa kaikille perhepeliystävällistä laatta-asettelua etsivälle.

Alustan virkaa toimittavat neopreenimatot eivät sisälly Pyramidon myyntipakkaukseen – vaan ovat kuvissa ekstraa. (Kuva: Tero Hyötyläinen)

Pelin laatikkokoko on tuttu mm. Carcassonnesta, eli tähän varsin kompaktiin pakettiin sujahtavat niin rakennuslaatat, markkerit kuin pistelaskuvihkokin. Artikkelin kuvissa näkyvät neopreenialustat eivät sisälly jälleenmyyntipakkaukseen – ja ne vievätkin tuplaten sen tilan mitä itse peli. Ja vaikka pelialustat eivät sinällään mitään pelillistä lisäfunktiota tuokaan, niin tarjoavat lisää silmäkarkkia ja miellyttävän hiirimattomaisen rakentelualustan.

Pyramido ja neopreenimatot (Kuva: Tero Hyötyläinen).

Tero

Tero on pitkän linjan lautapelaaja, jota pelit ja pelaaminen - oli sitten kyseessä pahvilauta tai digitaaliset pelit - ovat kiinnostaneet aina. Uusiin peleihin tutustuminen kutittelee aina ja leikkisästi voidaankin sanoa, että Teron missiona on tietää lautapeleistä enemmän kuin kaupan myyjät. Teron sweet spot on peleissä, joiden kesto on noin tunnin luokkaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.