The Bark Side – kenelle jää sotkujen siivous?

Korealaista käsialaa oleva korttipeli The Bark Side (2018) on muunnelma viimeisestä tikistä. Teema pohjautuu koirien elämään ja koiran omistajien on siihen helppo samaistua: mitä koiruuksia nelijalkaiset ystävämme ovatkaan mahtaneet tehdä yksin kotona ollessaan? Ja kuka koirista lopulta jää kiinni itse teosta, kun omistajansa yllättäen saapuu kotiin?

The Bark Side. Koiramaisen kujeileva variantti viimeisestä tikistä. (Kuva: Tero Hyötyläinen)

Yhden ja useamman kortin tikkejä

Pelaajamäärästä (3-6) riippuen käytössä ovat kortit väliltä 1-10 tai 1-12, kunkin numeron esintyessä pakassa viisi kertaa. Kortit sekoitetaan, ja kullekin pelaajalle jaetaan kymmenen kortin käsi, loppu pakka asetetaan sivuun. Vielä ennen tikkien peluuta kukin pelaaja valitsee kaksi korttia ja antaa ne oikealla puolella olevalle pelaajalle. Nyt ollaan valmiita itse peliin.

Aloituskäsi. Näistä pari korttia pitää laittaa kiertoon. Mitä valitsisit? (Kuva: Tero Hyötyläinen)

Tikkipeleille ominaisesti peli alkaa yksittäisten korttien peluulla. Eri maita ja siten mitään maapakkoa ei ole, mutta pelaajat yleensä pyrkivät pelaamaan tikkiin vähintään yhtä ison numeron kuin edeltävä pelaaja on siihen pelannut. Jollei tähän pysty, tulee tällöin pelata tikkiin numeroarvoltaan pienin kädessä olevista korteista. Suurimman kortin tikkiin pelannut aloittaa seuraavan tikin.

Yhden kortin tikkejä. Ottaako kiinni ysillä tai kympillä ja saaden ajovuoron VAI jättäytyä alle nelosella tai vitosella? (Kuva: Tero Hyötyläinen)

Jos joku pelaajista lipsauttaa tikkiin pienemmän kortin kuin mitä edellinen on siihen pelannut avautuu tuleviin tikkeihin uusi mahdollisuus: nyt on mahdollista pelata useampi kortti kerralla kunhan ne ovat kaikki samaa numeroa.

Jos tikin avaaja pelaa esimerkiksi kolme kutosta, niin seuraavien pelaajien tulee pelata niinikään kolme korttia arvoltaan vähintään samaa kuin edellä pelannut. Jälleen, jos tähän vaatimukseen ei pysty, joutuu pelaaja heittämään pöytään pienimpiä numeroita mitä kädestä löytyy, lukumääräisesti saman verran kuin tikkiin oli alkujaan kortteja ajettu. Näin kaikkien pelaajien kortit hupenevat samaa tahtia riippumatta siitä onnistuuko pelaamaan aitoja settejä vai onko pakotettu luopumaan sekalaisesta määrästä pieniä kortteja.

Kolmella ysillä kiinni tähän tikkiin! (Kuva: Tero Hyötyläinen)

Näin jatketaan kunnes kaikilla pelaajilla on enää yksi kortti kädessään – ja peli todella pitää pelata siten, että kaikilla on lopulta enää yksi kortti kädessään. Viimeinen tikki ratkaisee sen, kenen koira jää itse teosta kiinni eli kenelle lankeaa siivoushommat. Viimeisen tikin “voittaa” siihen isoimman kortin pelannut, joskin The Bark Siden osalta kukaan ei haluaisi sitä viimeistä tikkiä voittaa.

Tämä tikin voittoon käytetty kortti siirretään yhdessä kahden pienimmän numeron kanssa pelaajan sanktiopinoon. Jos sanktiopinossa ei ole vielä seitsemää eri numeroa, sekoitetaan loppupakka uusiksi ja pelataan uusi jako. Seitsemällä eri numerolla taasen häviää pelin. Peli päättyy myös tilanteessa, jossa korttipakka ohenee niin pieneksi, että siitä ei riitä jakaa kaikille pelaajille kuutta korttia. Voittaja on se, jolla on sanktiopinossaan vähiten eri kortteja.

Viimeisen tikin myötä seiskan pelanneelle tulee sakkokorteiksi 3, 5 ja 7. (Kuva: Tero Hyötyläinen)

Mainio viimeisen tikin laistoversio

Säännöiltään The Bark Side on nopeasti opetettu. “Pelataan yhden kortin tikkejä, kunnes joku ei halua/pysty noudattamaan sääntöä, jolloin avautuu mahdollisuus myös ajaa useammalla kortilla.” Simppeliä! Mutta harvoin itse jako on simppeli, vaan siinä tarjoutuu useampi päätöksen paikka: yrittääkö pitää parit taikka kolmoset yhdessä vai purkaako ne suosiolla osiin? Tarjoutuuko näillä korteilla jossain kohtaa mahdollisuus ajaa kolmella kolmosella vai olisiko siinä sarjassa nyt kortteja, joista jakaa jotain jaon aluksi oikealla puolella olevalle pelaajalle? Paljon pieniä kysymyksiä, joihin kierroksen alkaessa ei ole ilmeistä oikeaa taikka väärää vastausta – pari minuuttia myöhemmin olisit paljon viisaampi.

The Bark Side onkin hieno peli. Se on niin simppeli, että sitä voi pelata perheen kesken, mutta sisällöltään siinä riittää makusteltavaa kokeneemmallekin kortinlätkijälle. Korttien kuvitus on toimivaa ja jaksaa hymyilyttää ainakin koiranomistajia.

Korttien kuvitus on hupaisaa ja osuvaa. Mun koira jäi itse teosta kiinni ja kanssaveljet & -sisaret sälyttivät kaikki nämä vahingot tälle koiruudelle... (Kuva: Tero Hyötyläinen)

Numerokorttien ohella laatikosta löytyy kaksipuolinen muistikortti siitä, saako jo pelata useamman kortin tikkejä vaiko eikö – mutta se on pääsääntöisesti turha; toki jos on jatkuvia keskeytyksiä ja/tai hälinää ympärillä, niin sille saattaa olla tilausta. Sääntövariaatioissa on tarjolla myös jokeri sekä jaon aloittavan kortti, jotka voi ottaa mukaan peliin tai olla ottamatta. Meillä on menty pääsääntöisesti ilman näitä.

Negatiivista sanottavaa The Bark Sidesta on vaikea keksiä. Toki kestonsa suhteen joskus voi kokemus venyä jos miinukset jakautuvat tasaisesti tai sanktiopakkaan osuu eri numeroiden sijaan samaa numeroa, mutta silläkin puolella voi tarvittaessa pelata seitsemän eri numeron sijaan vaikkapa kuuteen.

Pelinä The Bark Side joka tapauksessa toimii mainiosti kaikilla pelaajamäärillään, arvioisin 3-4 pelaajaa itse asiassa parhaaksi. Joka tapauksessa kokemus on siinä määrin mieluinen, että The Bark Side on ollut murtautunut jo useamman vuoden meidän Top-100 -listalle. Voin siis lämpimästi suositella peliä kaikille tikkipelien ystäville.

Tero

Tero on pitkän linjan lautapelaaja, jota pelit ja pelaaminen - oli sitten kyseessä pahvilauta tai digitaaliset pelit - ovat kiinnostaneet aina. Uusiin peleihin tutustuminen kutittelee aina ja leikkisästi voidaankin sanoa, että Teron missiona on tietää lautapeleistä enemmän kuin kaupan myyjät. Teron sweet spot on peleissä, joiden kesto on noin tunnin luokkaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.