Zatre – numerosarjojen rakentelua

Oletko koskaan miettinyt, minkälainen sanapelien klassikko Scrabble/Alfapet olisi, jos sanojen sijaan keskityttäisiinkin numeroihin? Manfred Schuling varmaan pähkäili tämän aiheen parissa 80-luvun lopulla ja pähkäilyn lopputuotoksena syntyi Zatre. Tämä jo vuonna 1990 ensipainoksensa saanut julkaisu näyttää pitkälti Scrabblelta, mutta on kuitenkin jotakin muuta.

Numerosarjoja ja tuplauksia

Pelissä on kangaspussillinen numero- tai oikeammin noppalaattoja, laattojen silmälukujen ollessa väliltä 1-6. Kullakin pelaajalla on kädessään kaksi numerolaattaa, jotka omalal vuorolla asetetaan laudalle jos vaan mahdollista. Uudet laatat pelataan aina aiempien viereen, mutta samassa rivissä olevien laattojen summa ei saa koskaan ylittää kahtatoista.

Pelaajien pyrkimyksenä on saada rivissä olevien laattojen summaksi 10, 11 tai 12 koska vain nämä summat huomioidaan pelaajien pistepapereissa. Pelilaudalla on lisäksi harmaita tuplausruutuja, joihin laatan saa pelata vain jos laattasummaksi tulee jokin edellämainituista summista.

Vuoron päätteeksi nostetaan taas pussista kaksi uutta laattaa ja jäädään odottamaan ja suunnittelemaan omaa seuraavaa pelivuoroa.

Entäpä jos laatat pelaamalla summa jää alle kympin? Se on pelaajan kannalta huonompi juttu, sillä silloin ainoastaan tulee avanneeksi pelilautaa muille. Toisinaan voi käydä niinkin, että pelaaja ei pysty pelaamaan toista tai kumpaakaan laatoistaan. Pelaamattomat laatat näytetään muille ja ne jäävät pelaajan eteen odottamaan myöhempää käyttöä. Seuraavan vuoron alussa katsotaan käyvätkö laatat ja jollei, niin pussista nostetaan laatta/laattoja lisää ko. pelaajan käytettäväksi.

Näin jatketaan, kunnes laattapussi tyhjenee ja viimeisetkin laatat on pelattu. Tässä kohtaa Zatren pelilauta alkaa olla melkoisen täynnä.

Tasainen sarjojen keruu palkitaan

Pelin lopussa katse kääntyy pelaajakohtaisiin pistelaskupapereihin, joita on toki täytetty pitkin peliä. Pelin aikana 10-sarjoista on merkitty paperiin 1 piste, 11-sarjoista 2 pistettä ja 12-sarjoista 4 pistettä. Jos pelaaja on sarjoja tehdessään täyttänyt tuplausruutuja on papereihin merkitty ‘x’:t sille varattuihin paikkoihin. Nämä kaikki merkinnät on tehty aina ylimpään vapaaseen vastaavaan sarakkeeseen pistelappuun.

Nyt pelaajat laskevat riveittäin summat pistelapuista. Jos ykittäinen rivi on täynnä eli myös tuplausruksi löytyy – pelaaja saa vastaavan rivin bonuksenkin pistelaskuun mukaan. Lopuksi kaikkien rivien summat lasketaan yhteen ja vähennetään miinuksina mahdolliset laatat pelaajan edessä, joita tämä ei ole laudalle pystynyt pelaamaan. Isoimmat pisteet kerännyt voittaa.

Leppoisaa viihdettä, jossa sanakirjaa ei tarvita

Niin paljon kuin Scrabblesta pidänkin, on monissa kohdin Zatre parempi valinta. Se on helposti lähestyttävämpi eikä vaadi samalla tavalla sanojen hahmottamista tai laajaa sanavaraston tuntemusta. Pelaajien välinen tasoero ei siten tule niin räikeästi esiin kuin mitä pahimmassa tapauksessa käy sanapeleissä. Zatren tapauksessa voidaan unohtaa myös kiistely siitä, käykö jokin sana vai ei – sanakirjaa ei siis tarvita!Perheen kesken pelattuna – kun pöydässä on monenikäistä pelaajaa – Zatre onkin helpostikin parempi valinta kuin sanapelit.

Zatre on silti myös palkitseva peli: se tarjoaa samalla tapaa sopivien paikkojen löytämistä ja nokkelaa laattojenpelaamista kuin sanapeli-sisarensa. Laattatuuriakin on aivan kuten sanapeleissä – mutta Zatressa kaikenlaisille numerolaatoille on tarvetta, tilanne vain laudalla vaihtelee aika-ajoin.

Pelin pistesysteemi on yksinkertainen, mutta samalla juuri sopivan mielenkiintoinen. 12-sarjoista palkitaan parhaiten, mutta loppupisteiden kannalta on tärkeää kerätä mahdollisimman tasaisesti myös 10- ja 11-sarjoja, tuplauksia tietenkään unohtamatta.

Kokonaisuutena Zatre tuo viihdyttävää vaihtelua Scrabblelle. Se on riittävässä määrin erilainen, mutta samalla jotenkin kovin tuttu. Kelpo peli siis. Peliä kaipaavan tarvitsee tosin sitten kääntää katseensa ulkomaille – Suomesta (ja suomeksi) sitä ei ole saatavilla, mutta ulkomailta löytyy kun hieman näkee vaivaa.

Myös korttipeliversio saatavilla

Zatresta on julkaistu lautapelin ohella myös korttipeliversio vuonna 2006. Korttipeli on muilta osin hyvinkin uskollinen esikuvalleen, mutta tuplapisteruudut loistavat poissaolollaan. Laudan puuttuminen tekee korttipelistä myös aavistuksen kömpelömmän, mutta plussapuolella paketti on sitten kompaktimpi ja hinnaltaan yli puolet edullisempi. Vaihtoehto siis sekin.