Spiel ’25 -tarkkailuluokka

Lokakuu… on aika Spiel-messujen. Tänä vuonna messujen ajankohta on palautettu takaisin lokakuun loppupuolelle (23.-26.10.) kun se tässä välissä ehti useamman kerran olla heti kuun alkupäivinäkin.

Tarjolla on jälleen neljä vilkasta messupäivää melkoisessa väenpaljoudessa kun porukkaa lappaa paikalle yhteensä sen noin 200 000. Todennäköisesti vuosi 2025 tulee olemaan ennätysyleisövuosi Spiel-messuilla – ja ainakin tänä vuonna on ennätysneliöt käytössä kun Messe Essenin hallikompleksista on yksi lisähalli otettu käyttöön. Tilaa on siten ainakin paperilla enemmän kuin aiemmin, mutta jos väkimäärät nousevat niin saapi nähdä.

Meiltä valitettavasti jää tämänvuotinen messuvilinä näkemättä ja kokematta. Se harmittaa aina näin h-hetken korvilla, nimittäin “poisjäänti tuntuu aina tappiolta”; niin antoisia nuo Spiel-reissut ovat olleet. Mutta eiköhän mekin joku vuosi taas…

Oltiin mukana messuhulinassa taikka ei – kuten nyt, niin perinteiseen tapaan olemme mekin uutuuksien listaa peranneet läpi. Tämän tarkastelun lopputulemana on tässä artikkelissa esitetty “kymppikärki” joka on poimittu niiden miltei 1400 nimikkeen johdosta, jotka virallisilla Spiel-listoilla on mukana.

Artikkelin lopuksi on lisäksi otanta siitä, miltä näyttää odotetuimpien uutuuksien lista BGG:n (Hot-lista) ja Tabletop Together Toolin käyttäjien näkökulmasta. Näihin kun on mukava viimeistään jälkikäteen palata.

Mutta pidemmittä puheitta pelilistan kimppuun!

Kiinnostavimmat uutuudet (Lunkisti.fi)

Angel’s Share (Capstone Games/Spielworxx); 2-5 pelaajaa, kesto 75-120 min

Peli viskibisneksistä. Pelilaudalla operoidaan 5-7 viskifirman voimin vähän pelaajamäärästä riippuen ostaen ja myyden ko. firmojen viskitynnyreitä; eli kuten osakepeleissä laitetaan rahat niiden firmojen viskeihin joiden uumoillaan nostavan eniten arvoaan ja myydään tynnyrit kun hinta kohdillaan ja viski mielellään riittävästi ikääntynyttä.

Pelivuoro alkaa mahdollisuudella myydä viskitynnyreitä, jonka perään kartalla siirrytään uuteen lokaatioon vapaaseen viskifirmaan ja tehdään siellä odottava toiminto. Sen jälkeen voi ostaa viskitynnyrin omaan varastoon ikääntymään ja perään pelataan kädestä kortti juuri tähän viskifirmaan odottamaan kierroksen lopun viskifirmojen paremmuusjärjestyskilpaan. Kaikilla toiminnoilla pyritään vaikuttamaan hintakehitykseen siten, että hallussasi on juuri oikeiden yhtiöiden viskitynnyreitä kun pääset myyntivaiheeseen. Kaiken päälle mikään ei ole ilmaista vaan tietyillä kierroksilla maksetaan omien viskivarastojen ylläpidosta ja huomioidaan muutenkin pelilaudan erityiset tapahtumat.

Angel’s Share vaikuttaa mainiolta talouspeliltä. Riittävästi liikkuvia osia, osin pelaajien pelaamia tapahtumia, piilotietoa ja mahdollisuuksia peliliikkeisiin. Ulkoasu miellyttää myös suuresti. Ehkä se suurin kysymys ja/tai huolenaihe on pelin kesto: jos tämä kestää kaksi tuntia niin veivataanko peliä vähän liikaakin eli onko sisältöä riittävästi? Testipelihän sen sitten toki viime kädessä kertoo, mutta talouspelien ystävien tämä kannattaa kyllä katsastaa.

Arigato (Ludonaute); 1-5 pelaajaa, kesto 45 min

Shogunilla on synttärit ja nyt sitten pitäisi kahdessatoista päivässä (=kierroksessa) taikoa mahdollisimman messevät lahjat synttärisankarille. Kyseessä on korttipeli, jossa viiden kortin kädestä tarjoillaan aina eteenpäin seuraavalle, parilla otetaan resursseja ja yksi laitetaan työstämään lahjaa ja antamaan etuja tietyistä toiminnoista tms. Ja jotta ei pelkästään tuijoteta h-hetkeen asti valmistuvia tuotoksia niin pitkin matkaa on välitavoitteita täytettäväksi joista ropisee pelin päätteeksi niistäkin pisteitä.

Arrigato vaikuttaa ainakin päällepäin ihan toimivalta. Monikäyttöisistä korteista rakennellaan kudelmaa josta pitäisi luovia esiin mikä muutetaan heti resursseiksi ja minkälaista lahjatavaraa aletaan työstämään ja vähän saisi katsella myös ettei tarjoile ihan ilmaista hyvää kaverillekaan. Jos ja kun peli ymmärtää vielä olal riittävän napakka, niin tässä on potentiaalia.

Ayar: Children of the Sun (Osprey Games); 1-4 pelaajaa, kesto 60-90 min

Inkamytologiasta teemansa ammentava Ayar: Children of the Sun on pohjimmiltaan pistesalaatti, missä pelaajan loppusuorituksen mitta on se kuinka tasaisesti tuli pelin tuoksinassa keränneeksi sekä aurinko- että kuu-pisteitä. Nimittäin heikompi näistä on loppupisteesi.

Ja kumpaisiakin pisteitä on tarjolla neljän eri minipelin kautta, jossa yhdessä keskitytään ruukkusettien keräilyyn, toisessa tekstiililaatoihin, kolmannessa viljelyyn ja neljännessä ajellaan botskilla järvilaudalla. Se mitä minipeliä kulloinkin pelataan riippuu siitä mitä pelaajien yhteisesti päälaudalla siirrettävissä olevista “jumalten pojista” tulikaan siirrettyä ja mitä toimintoja avautui ko. träckillä tarjolle. Toimintojen tehokkuuskin vaihtelee loppua kohden tullessa mahdollisuuksia jykevämpiin siirtoihin.

Ayar vaikuttaa lupaavalta kunhan päänsä ensin saa taivutetuksi hivenen himmeän teeman ympärille. Pelin neljä minipeliä on toimintoina ja tavoitteiltaan kuitenkin samansuuntaisia joka toivottavasti pitää pelivuorot silti napakoina ja siten kokonaiskeston aisoissa. Sillä kyllä, modernin eurohimmelin tapaan ympärillä on yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista lisäelementtiä huomioitavaksi ja hyödynnettäväksi joten pelivuorojen keston pelko voi hiipiä joissain porukoissa esiin.

Haiskahtaa sittenkin vahvasti hyvältä kolmen pelaajan peliltä (neljäs ei tuone kuin lisäkestoa) ja jos tämä sellainen on niin toivotan uutuuden lämpimästi tervetulleeksi. Etenkin kun tuossa on ihan vekkulia toimintovalintaan liittyvää pelisuunnittelua mukana.

Click a Tree (Skellig Games); 1-4 pelaajaa; kesto 30-60 min

Uwe Rosenbergin laatta-asettelupelien jatkumo Click a Tree tarjoilee resurssien keruuta ja peleittäin vaihtelevien tavoitteiden täyttelyä. Pelipöydän keskellä on laattavalikoima ringissä ja näiden välissä tietty resurssi. Pelivuorolla valitaan näistä vierekkäinen laattapari ja maksetaan hinta sinä valuutassa mikä resurssi jäi näiden väliin. Otetut laatat rakennetaan omalle pelialueelle ja perään asetetaan vielä resurssienkeruulaatta jolla saa resursseja lisää.

Pelin isoin koukku liittyy tavoitteisiin jotka kuittaamattomina jarruttavat resurssien hamstrausta, mutta yksi kerrallaan täytettynä vapauttavat tilaa kerätä resursseja lisää. Pelaajan resurssimittaristo toimii myös lopulta pelin päättymisehtona jossa joko “täytetään kaikki annetut tehtävät ja kerätään joku resurssityyppi maksimiinsa” tai “kerätään tasaisemmin kaikkea, mutta vähemmän jolloin riittää vähempikin määrä tehtäviä”.

Click a Tree vaikuttaa ihan pätevältä. Tokihan se on enempi moninpelipasianssi kuin mitään muuta, mutta resurssienkeruukuvio oveline rajoittimineen vaikuttaa sellaiselta, että tämä peli ansaitsee mahdollisuuden. Oletan myös, että osaavalla porukalla kyse on enemmänkin 30 minuutin töräytyksestä minkään tunnin sijaan ja siten istuisi hyvinkin Uwen Nova Luna & Sagani – sisko ja sen veli -pelien jatkeeksi? Saapi nähdä.

Five Families (Queen Games); 2-5 pelaajaa, kesto 45-90 min

Friedemann Friesen mafiateemainen enemmistökähinöinti New York Cityn syövereissä. Julkaisijana yllättävästi Queen Games; liekö ihan ensimmäinen FF:n ja Queenin yhteistyö? Pelilaudalla tosiaan New York, jonka kaupunginosat koostuvat kolmesta lohkosta. Kun kukin lohko on pelaajien ohjastamien mafiaperheiden kontrollissa katsotaan kuka kaupunginosan ottaa haltuunsa pistemielessä – nämä ratkevat ihan suoraan gangsterimääriä vertaillen.

Pelivuorot ovat kolmivaiheisia: alkuun voit ottaa kontrolliin aiemmin haltuunottamasi lohkon maksaen siihen vaaditun summan, kontrollissa olevia lohkoja ei sinulta enää viedä pois. Seuraavaksi voit ottaa joko haltuun korttitarjoomasta mieleisen lohkon ja lykkäät siihen vähintään alarajan verran gangstereita tai voit pölliä kaverilta hänellä hallussa olevan lohkon lykäten siihen samalla enemmän gangstereita kuin hänellä oli; tai voit vaan vetää henkeä ja kerätä rahaa ja gangstereita myöhemmille kierroksille käytettäväksi. Lopuksi kerätään tulot ja edut kontrolloiduilta lohkoilta. Näitä vaiheita jatketaan kunnes kaikki aluelohkot on pelaajien kontrollissa.

Sopivasti rouhealta kähinöinniltähän tämä Five Families vaikuttaa. Alkuun todennäköisesti on tarve saada jokunen – ihan mikä vaan – tontti omaan kontrolliin jolla varmistaa kierroksittain perustulot, mutta mitä pidemmälle peli etenee niin on aistittavissa sopivaa vääntöä kanssapelaajia vastaan. Kuulostaa just hyvältä ja poikkeaa aika tavalla Friesen “talouspeleistä”.

Lopulta se on varmaan pitkälti kiinni siitä, että onko kesto suhteessa pelin sisältöön jiirissä, mutta näen tässä kyllä potentiaalia. Etenkin kun pelin nostopakka, jota kautta tontit tulevat ylipäätään tarjolle, tulee kaikille täytenä yllätyksenä mikä tällaiseen peliin on just se oikeanlainen lähestyminen. Kontrollifriikit kuiviin ja ennalta-arvattaviin europeleihin tottuneille Five Families lienee kauhistus, mutta sanoisin että onnistuessaan tämä on just tehty minulle.

Lords of Worlds (Mojito Studios); 2-4 pelaajaa, kesto 45 min

Kramer & Kiesling -suunnittelijakaksikon “maailmojen rakentelupeli” jossa kullakin on oma planeetta täytettäväksi heksalaatoilla jotka haalitaan yhteiseltä pelilaudalta. Tuolla päälaudalla siten liikutaan ja kerätään omaan koriin heksalaatta taikka kaksi toimen maksaessa käsikortteja tietyssä värissä TAI sitten tankataan omaa käsikorttiarsenaalia jotta edellä mainittu onnistuisi myöhemmillä pelivuoroilla.

Laattojen keräilyn perään ne rakennellaan omalle planeetalle ja sieltä ropisee erikoislaattojen tapauksessa suoria pisteitä ja/tai perusmaisemalaattojen tapauksessa rakennellaan mahdollisimman isoja saman tyypin maisemaa loppupisteytystä odottamaan.

Lords of Worlds haiskahtaa mukavan suoraviivaiselta pelattavalta jossa pelivuorot todennäköisesti suhisee hyvää tahtia eteenpäin ja kokonaiskesto pysyy maltillisena. Pelissä on perussäännöillä myös sopiva piilotietoelementti sillä päälaudalta kerättävät laatat eivät suinkaan ole valmiiksi kaikki näkyvissä vaan niitä väärinpäin olevia flippaillaan ympärille sitä mukaa kun ympäriltä aletaan keräilemään jo oikeinpäin olevia. Siten settien rakentelu ja erikoislaatoille kilpajuoksu tuo vähän lisäsäpinää. “Strategisempi variantti” taas ohjeistaa kääntämään kaikki laatat heti oikeinpäin, mikä kuulostaa aika karmealta mielenkiinnon tappajalta.

Joka tapauksessa K&K -kaksikko on aiemminkin osoittanut, että osaavat tiivistää parin säännön ympärille paljon peliä, joten tämä kyllä herätti mielenkiinnon pelkästään jo sen vuoksi.

Meister Makatsu (Amigo); 2-6 pelaajaa, kesto 20 min

Pikkunäppärä korttipeli, joka muistuttaa idealtaan vähän laistotikkiä vaikkei peliä ole tikkipeliksi luokiteltukaan. Jokaisella pelaajalla on identtinen 24 kortin pakka kolmessa maassa, joita pelataan neljän kortin sykleissä: kaksi tulee pelatuksi ja kaksi siirtyy käytettäväksi myöhemmille kierroksille. Vuorotellen pelaat kortin eteesi ja kun kaikilla on kaksi korttia edessään katsotaan kenelle tulee tämän jaon miinukset eli kuka peli minäkin maan isoimman kortin. Tämän jälkeen nostetaan taas neljä korttia käteen ja toistetaan kunnes nostopakat loppuvat.

Uuteen jakoon – jonne lähdetään aiemmin pelaamattomilla ja siten puolet ohuemmalla pakalla – siirryttäessä tikeistä jaettavat miinuspisteet nousevat. Ja sama ralli vielä kolmosjaon kohdalla jossa jälleen isommat miinukset mutta enää vain muutama käsi pelattavaksi. Lopulta pienimmällä miinuspotilla voitetaan.

Meister Makatsu vaikuttaa sääntöjensä perusteella oikein toimivalta kevyeltä korttipeliltä. Kuinka ujuttaa omat isot kortit peliin siten ettei niistä rapsahda miinuksia? Rajallinen korttikäsi toki rajoittaa osaltaan mahdollisuuksia, mutta väittäisin että on tässä pelikin. Ja siis Amigon korttipelit ovat mitä oivallisimpia messupelejä: julkaisijan osasto on iso eli pelaamaan pääsee ja ovatpa vielä nopeasti tsekattujakin. Ja pieni koko takaa sen, että jos pelikin kompaktista laatikosta löytyy niin näitä sujahtaa yksi taikka useampikin helposti kotiintuomisiksi. Amigon korttipelit on käsite – ihan syystäkin, ks. Top-10 Timanttiset Amigo-korttipelit.

Orbit (Bitewing Games); 2-4 pelaajaa, kesto 45-60 min

Orbit (2025) on yksi monista Reiner Knizian uusista julkaisuista. Tällä kertaa ei lämmitellä mitään vanhaa peli-ideaa uuteen muottiin vaan kyse on aidosti uudesta. Orbit on suoraviivainen kilpajuoksu avaruudessa jossa tavoitteena on kiertää kaikki pelilaudan planeetat ennen muita. Hommaa hankaloittaa se, että pelilaudan planeetat liikkuvat siinä missä pelaajien avaruusaluksetkin joskin ensimainitut eivät sentään ihan villisti vaan niiden kiertorata on kaikkien nähtävillä mutta vauhti riippuu osin pelaajista. Pelivuorot ovat tyyliä “pelaa kortti, suorita kortin toiminnot ja lopuksi nosta uusi kortti”. Simppelit ja nopeat pelivuorot kyseessä.

Kortti voi sanoa vaikka, että saat kolme ruutua liikettä avaruusalukselle ja keltainen planeetta liikkuu pykälää eteenpäin sekä saat yhden energian. Nämä toiminnot pelaaja saa tehdä haluamassaan järjestyksessä tavoitteena singahtaa sellaiselle planeetalle jolla ei vielä ole käynyt. Planeetat, niille päästäessä antavat lisäetuja – vaikkapa käsikorttien määrä kasvaa tai energiaa voi varastoida lisää ja onpa siellä kertakäyttöisiä isompiakin efektejä. Energialla saa kertakäyttöisesti lisäliikettä eli avaruusalus pääsee pidemmälle mikä tulee tarpeeseen koska pelaajien kulkineet liikkuvat pienemmillä stepeillä kuin planeetat. Ja on avaruusasema ynnä muuta jotka nekin auttavat pelaajaa avaruusrallissa.

Kepeää kilpajuoksua hakevalle Orbit on ehdottomasti tsekkaamisen arvoinen, sen verran on Kniziaan luottoa. Erinomainen messupeli lyhyine sääntöineen ja todennäköisesti osaavissa käsissä pelikään ei liian pitkäksi venähdä.

Tropichaos (Oink Games); 2-5 pelaajaa, kesto 20 min

Oink Gamesin tutusta kompaktista boksista kuoriutuu napakka hedelmäkauppailu, jossa joka vuoro pelaaja joko ottaa markkinoilta yhden hedelmälaatan lisäten sen omaan varastoon tai myyden hedelmälajikkeita varastosta päivän markkinahintaan. Se paljonko saa myydä voi olla rajattua oman varaston koosta riippuen.

Kolmen eri hedelmälajikkeen markkinahinnat elävät sen mukaan mitä tahtia kangaspussista nousee hinnanmuutoslaattoja hedelmälaattojen sijaan. Hinnanmuutoslaatat myös aikanaan päättävät pelin kuin veitsestä leikaten. Toisin sanoen käsissä on peli, jossa lopetus tulee yllättäen ja muutoinkin kyse on riskienhallinnasta.

Sääntöjen perusteella käsissä saattaa olla erinomainen filleri – siis sellainen pikaisen makoisa täytepeli. Säännöt ovat helposti ymmärrettävät ja vuorotoiminnot suoraviivaiset – ja pisteytyskuvionsa myötä jännitettäkin on tarjolla. Tässä on jotain samaa kuin Oink Gamesin Startups-pelissä yhdistettynä Reiner Knizian klassikkoon Ra. Ei pöllömmät verrokit nämä!

Wispwood (Czech Games Edition); 1-4 pelaajaa, kesto 30-45 min

Öisen metsän hilpeät valoilmiöt on tämän laatanasettelun innoittajana, kun pelaajat vuorotellen poimivat tarjolle olevasta – ympyrän muotoon – asetellusta laattavalikoimasta yhden itselleen ja pelaavat sen laatastonsa jatkeeksi. Wispwoodin koukku vain on se, että poimiessaan mieleisensä laatan tulee samalla lukinneeksi kaksi vaihtoehtoa millaiseen polyominomuotoon juuri poimittu laatta kera geneeristen puulaattojen tulee asettaa – ja kaikki tämä pitää mahtua tiettyyn maksimiruudukkokokoon.

Kun aikanaan ruudukko on täytetty, siitä lasketaan pisteet ja sen jälkeen geneeriset puulaatat poistetaan ja pelataan vielä kaksi uutta ruudukon täyttöä vastaavasti mutta koko ajan himppasen edeltävää kierrosta isommalla ruudukolla. Eli omien jo aiemmin lykättyjen pisteytyksessä huomioitavien laattojen pistepotentiaali kasvaa jos vain saat ympäristön rakennettua näitä jo aiemmin asetettuja laattoja väistellen.

Wispwood vaikuttaa erittäin lupaavalta. Joo, toki taas on laatanasettelu jossa pelataan sitä omaa karttaa, mutta kun ei tämä riemu todennäköisesti puolta tuntia enempää vie niin moninpelipasianssimaisuuden antaa anteeksi.

Kun vielä peleittäin vaihtuvia tavoitekortteja on riittävästi ja peliä maustetaan muutamalla – oivan kuuloisella pienellä lisällä – niin itsellä on hyvinkin positiiviset odotusarvot Wispwoodia kohtaan. Toivottavasti tuntosarvet eivät petä tälläkään kertaa vaan peli lunastaa odotuksensa.

Muut hot-listat

Edellä oli se henkilökohtaisempi kärkikattaus meidän mielestämme niistä potentiaalisimmista uutuuksista. Seuraavassa BGG-käyttäjien hot-lista sekä sama Tabletop Together Tool:in käyttäjiltä joista saa laajemman kuvan mikä pelaajia yleisesti kiinnostaa. Näissä listoissa perinteisesti raskaammat ns. harrastajapelit nousevat kärkipaikoille kun ko. välineiden käyttäjäryhmätkin painottuivat enemmän hc-peliharrastajiin.

Ja lihavoituna ne pelit, jotka löytyvät molemmilta listoilta.

Boardgamegeek Spiel ’25 Preview

1. Orloj: The Prague Astronomical Clock (1-4 pelaajaa, 60-120 min)
2. Recall (1-4 pelaajaa, 90 min)
3. SETI: Space Agencies (1-4 pelaajaa, 40-160 min)
4. Feya’s Swamp (2-4 pelaajaa, 80-100 min)
5. Nature (1-4 pelaajaa, 30-45 min)
6. Covenant (1-4 pelaajaa, 100 min)
7. Ada’s Dream (1-4 pelaajaa, 90-120 min)
8. Coming of Age (1-4 pelaajaa 40-80 min)
9. Sanctuary (1-5 pelaajaa, 40-100 min)
10. Castle Combo: Out of the Oubliette! (2-5 pelaajaa, 10-25 min)
11. Echoes of Time (2-4 pelaajaa, 30-60 min)
12. The Voynich Puzzle (1-4 pelaajaa, 90-120 min)
13. The White Castle Duel (2 pelaajaa, 20-40 min)
14. Underwater Cities: Data Era (1-4 pelaajaa, 80-150 min)
15. Lord of the Rings: Duel for Middle-earth – Allies (2 pelaajaa, 30 min)
16. Luthier (1-4 pelaajaa, 90-150 min)
17. Aquaria (1-4 pelaajaa, 45-120 min)
18. Lost Ruins of Arnak: Adventure Chest (1-4 pelaajaa, 30-120 min)
19. ANTS (2-4 pelaajaa, 90 min)
20. Galactic Cruise (1-4 pelaajaa, 90-150 min)

Tabletop Together Tool – Top Games

1. Recall (1-4 pelaajaa, 90 min)
2. Orloj: The Prague Astronomical Clock (1-4 pelaajaa, 60-120 min)
3. Feya’s Swamp (2-4 pelaajaa, 80-100 min)
4. Covenant (1-4 pelaajaa, 100 min)
5. Aquaria (1-4 pelaajaa, 45-120 min)
6. Coming of Age (1-4 pelaajaa 40-80 min)
7. Tax the Rich (3-6 pelaajaa, 20-30 min)
8. Echoes of Time (2-4 pelaajaa, 30-60 min)
9. ANTS (2-4 pelaajaa, 90 min)
10. Sanctuary (1-5 pelaajaa, 40-100 min)
11. Ada’s Dream (1-4 pelaajaa, 90-120 min)
12. The Voynich Puzzle (1-4 pelaajaa, 90-120 min)
13. Forestry (1-4 pelaajaa, 70-120 min)
14. Emberheart (2-4 pelaajaa, 60-90 min)
15. Baghdad: The City of Peace (1-4 pelaajaa, 90-120 min)
16. A Wild Venture (1-2 pelaajaa, 40-60 min)
17. Bohemians (1-4 pelaajaa, 45-60 min)
18. Galactic Cruise (1-4 pelaajaa, 90-150 min)
19. The White Castle Duel (2 pelaajaa, 20-40 min)
20. Forest Shuffle: Dartmoor (2-5 pelaajaa, 60 min)