FLOWERS – kesäisen kepeitä kukkaniittyjä

Alkujaan vuonna 2024 julkaistu FLOWERS päätyi heti seuraavan vuoden Lautapelit.fi-julkaisuihin suomennoksen putkahtaessa pihalle sydänkesällä (toim.huom. peliä ei pidä sekoittaa toiseen samannimiseen ja samana vuonna julkaistuun peliin Flowers (2024). Pelissä pelaajat (1-4) asettelevat vuorotellen kortteja omaan laajentuvaan kukkaniittyynsä pyrkien väriryhmittelemään ne tavalla jotta kukkaloisto on pisteytyskunnossa pelin päätteeksi.

Säännöiltään ja pelimekaniikoiltaan FLOWERS on erittäin suoraviivainen ja siten koko koreuden pelaa 15 minuuttiin. Mutta onko sisältöä ja “koukkuja” riittävästi jotta pelin pariin palaa kerta toisensa jälkeen?

Sopivin numeroin rakentuvien värialueiden äärellä

Pelin alkaessa kullakin pelaajalla on edessään yksi arvalla käännetty niittykortti. Keskellä odottaa lisäksi kolme nippua kortteja lisää kahden pinon tarjotessa aina näkösällä olevia kortteja ja yksi on sokkopinona. Vuorotellen pelaajat valitsevat jonkin pinon päällimmäisen kortin ja lisäävät sen omalle niitylle.

Alkupelistä alkaa hahmottua pelaajien niityt. (Kuva: Tero Hyötyläinen)

Asettelusääntöjä on tasan tämän verran: uusi niittykortti laitetaan aiemman kortin viereen tai sellaisen päälle. Ja siinäpä se. Todellisuudessa huomioon on hyvä ottaa silti pari lisämuuttujaakin. Ensinnäkin tavoitteena on saada muodostetuksi vähintään viiden samanvärisen kortin niittyalueita sillä vain sellaisista irtoaa pisteitä.

Toiseksi – ja mikä asetteluvaiheessa on vielä edellistäkin tärkeämpää – on muodostaa oikeankokoisia numeroryhmiä. Tämä syystä että ennen kuin pisteitä edes lasketaan poistetaan korttirakennelmasta sellaiset kortit tai korttiniput jotka eivät ole osa korttiin printattua numeroryhmää. Jos siis kortissa on numero yksi, ei tällainen kortti saa olla muihin ykkösiin kosketuksissa. Vastaavasti numeron kolme kortti vaatii että se muodostaa yhdessä kahden muun kolmosen kanssa ryhmän. Ja niin edelleen. Numeroryhmiä tutkaillessa korttien värillä ei ole mitään merkitystä.

Niittykorttien ottamista ja asettelua jatketaan kunnes yksi tarjolla olevista kolmesta nostopinosta loppuu. Pinon viimeisen kortin ottanut asettaa vielä juuri ottamansa kortin minkä jälkeen siirrytään laskemaan loppupisteitä.

Tässä kohtaa alkaa olla kiire valmistaa viimeisetkin niityt. (Kuva: Tero Hyötyläinen)

Pisteenlaskun aluksi niityiltä poistetaan ensin kortit jotka eivät täytä numeroryhmien vaatimusta. Kustakin näin poistetusta kortista rapsahtaa miinuspiste. Jäljellejääneestä näkymästä pelaaja saa kustakin vähintään viiden samanvärisen kortin ryhmään kuuluvasta kortista pisteen.

Lisäksi jos niittykorteissa on kuvattuna perhonen antavat ne lisäpisteen mikäli kyseisen kortin vieressä on perhosen väriä vastaava niittykortti. Isoimmalla pistepotilla luonnollisesti voitetaan.

FLOWERSiin saa pientä vaihtelua ottamalla käyttöön sääntökirjan kesävariantin. Pelivalmisteluissa kukin saa tällöin violetin aloituskortin jonka ympärille kukkaniittyjä lähdetään rakentamaan. Muutoin edetään kuin edellä mutta pisteytyksessä huomioidaan ainoastaan niityt jotka ovat kytköksissä violettiin aloituskorttiin.

Ja yksinpelikin löytyy. Muutoin soolopeli etenee kuten moninpelikin mutta nostopakkoja on vain kaksi ja näkyvästä pakasta poistetaan kortti pelistä aina pelaajan pelivuoron päätteeksi. Yksinpelissä kilvoitellaan käytännössä omaa ennätystä vastaan joskin lisäksi sääntökirja tarjoilee mitta-asteikon jota vasten omaa suoritustaan voi myös vertailla.

Tunnelma on kepeä kuin kesäristikossa

FLOWERS on äärimmäisen simppeli pelattava eikä sen pieni asetteluun liittyvä lisämauste ole sekään kompleksinen. Pelatessa tuntuu kuin käsissä olisi lempeä kesäristikko “Iisakin haastavien” sijaan. FLOWERS on siten kelpo lomailu- tai mökkipeli vaikkapa kesäkuumille ja tilanteisiin jossa peliseurana on vähemmän pelaavia jäseniä ja/tai haetaan muun jutustelun oheen pientä puuhasteltavaa. Haastetta ja vuorovaikutteisempaa peliä hakevien kannattaa etsiä käsiinsä jotakin muuta.

Komponenttiensa puolesta FLOWERS toimii muttei loista. Niittykortit on tarpeeseensa nähden riittävän pieniä jottei valmistuva kukkaketo vaadi valtaa tilaa ja pelilaatikosta ei niiden ohella löydykään muuta kuin pieni pistevihko, napakat säännöt sekä pari korttimittaa.

Niin, ne korttimitat; ehdottomasti paketin eksoottisin elementti enkä ole moisiin ennen törmännyt. Noilla vekottimilla saa siis mitatuksi pelaajamäärään sopivat niput kortteja, mutta rehellisyyden nimissä sama käy nopeammin ihan vain silmämäärällä sopivat nostopinot jakaen.

Kevyeen kesäpelailuun FLOWERS on siis toimiva paketti. Salaman nopeana pelattavana se istuu pikaisiin rentoisiin tilanteisiin. Ei se meillä mihinkään filleripelien A-ryhmään nouse, mutta silloin tällöin lätkyttelyyn ajaa kyllä asiansa.

FLOWERS, kesäisen kepeä kortinasettelu 1-4 pelaajalle. (Kuva: Tero Hyötyläinen)

*Kiitokset arvostelukappaleesta Lautapelit.fi

Tero

Tero on pitkän linjan lautapelaaja, jota pelit ja pelaaminen - oli sitten kyseessä pahvilauta tai digitaaliset pelit - ovat kiinnostaneet aina. Uusiin peleihin tutustuminen kutittelee aina ja leikkisästi voidaankin sanoa, että Teron missiona on tietää lautapeleistä enemmän kuin kaupan myyjät. Teron sweet spot on peleissä, joiden kesto on noin tunnin luokkaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.