Pelaajien valinta -finalistit 2024

Syksy on siinä määrin täällä, että Pelaajien valinta -finalistit vuosimallia 2024 ovat olleet jo hyvän tovin selvillä. Itse raati on jatkanut työtään finalistien tarkemman testailun parissa ja lopullisten voittajien osaltakin tehdään ulostulo lokakuun 28. päivä.

Lunkisti.fi on tänäkin vuonna raadissa mukana kuten olemme olleet koko palkinnon olemassaolon ajan vuodesta 2017 lähtien. Ja hienoahan se on olla osallisena kun uutuustarjonta on myös vuonna 2024 runsas ja monipuolinen. Tästä iso kiitos suomalaisille lautapelitoimijoille ihan riippumatta siitä onko niitä omia julkaisuja finalistien joukossa vaiko eikö.

Perinteiseen tapaan jo ennen finalistien julkistusta raatilaiset paneutuivat kukin tykönänsä uutuuskimaraan ja kokoonnuimme tänäkin vuonna myös yhteistestaus-sessioon, joka pidettiin elokuussa Helsingissä, Arabianrannassa. Tämä “PVCon” nimeä kantava tilaisuus on hieno paikka tavata muita aktiivibloggaajia ja -vloggaajia joista useita emme välttämättä livenä muuten näekään. Tuo elokuinen päivä oli mainio ja peleiltään rikas miniconi! Tapahtumasta kiitokset kaikille kanssasisarille ja -veljille ja eritoten Pöydällä-blogin väelle josta raadin tämänvuotinen puheenjohtaja Kristiankin löytyy.

Seuraavassa perinteiseen tapaan Pelaajien valinta -kilpailukategorioiden finalistit esiteltynä aakkosjärjestyksessä kategoriansa sisällä sekä päällimmäiset mietteemme peleistä. En tässä kohtaa avaa sen enempää omia suosikkejani kumpaisessakaan kategoriassa vaan yritän pitää ne perimmäiset ajatukset tiukasti omana tietonani.

Vaan vielä ennen peliesittelyjä pari nostoa vuoden uutuusvalikoimasta, jotka olisin mieluusti nähnyt finalistien joukossa, mutta jotka jäivät tälle kertaa ulkopuolelle karsintaäänestyksessä:

• Aqua (Asmodee Nordics): Toimivaa ja varsin suoraviivaista laatanasettelua, jossa pelikertoihin saa mukavasti vaihtelua erilaisilla pisteytyslaatoilla. Ei mikään genrensä uudistaja, mutta viihdyttävä tapaus kaikkinensa.
• Onnen Apilat (Lautapelit.fi): Todella napakkaa laattapelibingo, jossa oma 4×4 ruudukko koetetaan täyttää vähemmin vuoroin kuin kanssapelaajat. Muistuttaa mainioita fillereitä Completto (2015) ja Finito! (2008), joten jos nämä eivät ole tuttuja, niin Onnen Apiloille voi olla “tilausta”.

Perhepelisarjan finalistit

My Island (Lautapelit.fi)

Pelaajat tutkivat omaa saarilautaansa 24 skenaarion ajan osittain vaihtelevin tavoittein ja peleittäin muuttuvin pelilaudoin. Pelin peruskuvio on selvä: pakasta käännetty kortti kertoo minkälainen laatta seuraavaksi omalle laudalle asetellaan aiempien viereen ja näin pyritään täyttämään saari laatoilla rakentaen erilaisia laattaryhmiä tai täyttäen vaadittuja tavoitteita. My Island on legacy-peli, jossa kuori kerrallaan peli muuttuu ja kehittyy ja pelaajien laudat muokkautuvat pysyvästi.

Kuulostaako tutulta? Sitä My Island tietyllä tapaa onkin, sillä se on monilla tapaa jatkumoa mainiolle ja suomennetulle My City (2021) -pelille joka on aiemmin niittänyt menestystä Pelaajien valinta -kilpailussa. My Island on monilta osin tosi tuttu ja aivan alkuun uutta on ainoastaan polyomino-muotojen vaihtuminen heksoihin. Parin kuoren jälkeen peli muuntautuu merkittävästi ja lopputulos sekä fiilis on hyvinkin kaukana My Citystä. Mainio perhepeli 2-4 pelaajalle.

My Island on ehditty arvostelemaan jo blogissa (spoilerivapaa teksti, joten sen voi lukea rauhassa eli emme paljasta mitä skenaariokuoret tuovat tullessaan): My Island – heksalaattaa ja tutkimisen iloa.

Prey Another Day (Asmodee Nordics)

On jahdin aika. Pelaajat valitsevat yhtä aikaa käsikorteistaan eläimen joka lähtee ruoanhakuun ja eläinten suuruusjärjestyksessä pelatut kortit paljastetaan alkaen karhusta, jatkaen suden, ilveksen ja pöllön kautta porukan pienimpään eli hiireen. Jos paljastettuja petoja on vain yksi, tämä peto saa kertoa minkä eläimen hän saalistaa, jolloin kyseisen kortin pelanneet tippuvat kierroksesta pois. Jos taas saalistavia petoja on useampia ei tapahdu mitään. Näin käydään pelatut kortit läpi ja jos jahdin päätteeksi on useampi pelaaja elossa, toistetaan em. kaava jäljellä olevilla käsikorteilla tarvittaessa kaksi lisäkertaa.

Prey Another Day on äärimmäisen yksinkertainen “tiedän – tai luulen tietäväni mitä ajattelet” -peli eli tuttavallisemmin sosiaalinen deduktiopeli Love Letter -hengessä. Kuinka tiputtaa kaverit kelkasta tai olla edes se, jolla on kolmen pelatun jahdin päätteeksi arvokkain setti pelattuja kortteja edessään on oleellinen juonikuvio. Prey Another Day on helppo pelattava kaikenlaisissa tilanteissa ja komponenteiltaan se on upeasti viimeistelty. Vaatii käytännössä toimiakseen 4-5 pelaajaa, mutta sellaisella porukalla erittäin oivaltava partypeli.

SCOUT (Lautapelit.fi)

Tämä kompakti korttipeli vie korttisirkuksen pariin, jossa tavoitteena on päästä omista käsikorteistaan eroon nopeammin kuin kanssapelaajat. Kyseessä on kiipeämispeli, jossa vuorotellen pitää omilla käsikorteillaan peitota sen hetkinen paras pöydätty sarja. Tähän SCOUT tuo muutaman merkittävän lisämausteen: jaon aluksi kunkin pelaajan pitää päättää kummin päin jaettuja kortteja kädessään pitää: toisin päin katsottuna tietty kortti kun voi näyttää vaikkapa kutosta, ja toisinpäin kolmosta. Toiseksi käsikorttejaan ei saa järjestellä vaan parit, kolmoset, suorat jne. pitäisi olla valmiiksi kädessä vierekkäin, muuten niitä pitää pelailla pienemmissä erissä pöytään. Kolmas neronleimaus koskettaa sitä, että jollei onnistu – tai halua – pelata settiä pöytään, saa sen hetkisestä pöytäsetistä napata kortin lisättäväksi käsikortteihinsa mieleiseen kohtaan ja kummin päin tahansa.

SCOUT on ihastuttava korttipeli, jossa parin yksinkertaisen säännön ympärille muovautuu oivaltava tapaus jonka pariin palaa mielellään uudelleen ja uudelleen. Korttipeli kun on, niin tuurilla on aika-ajoin merkittävä osansa, mutta harvemmin yksikään jako on silti valmiiksi taputeltu. Peli toimii eri pelaajamäärillään (3-5) hyvin vaikkakin vähän eri “soundilla”: viidellä on vaikea pöydätä sellaista sirkusesitystä, että se kestäisi koko kierroksen ympäri mikä taas kolmella onnistuu jo huomattavasti helpommin.

SCOUT on ollut tarkemmassa syynissä blogissamme jo aiemmin: SCOUT – valloittava (kortti)sirkus.

Trekking Through History – Historian poluilla (Lautapelit.fi)

Näyttävää settienrakentelua tarjoileva Trekking Through History on ulkonäköään yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi – siis oiva perhepeli! Tavoitteena on rakentaa mahdollisimman pitkiä kronologisesti rakentuvia tapahtumasettejä eteensä kortteja omalla vuorolla pöydästä valiten. Valittu kortti kuluttaa omaa peliaikaa vaihtelevasti ja se joka kullakin hetkellä on vähiten aikaa kuluttanut pelaa seuraavaksi. Toiseksi korttien mukana saa erivärisiä merkkejä omalle matkalaudalle lisättäväksi, joka sekin tarjoilee voittopisteitä kerättäväksi jo pelin aikana. Kolmen lyhyehkön kierroksen jälkeen eniten pisteitä tapahtumaseteistä ja matkalaudoista haalinut voittaa.

Trekking Through History on letkeä pelattava, jossa tehdään paljon pieniä päätöksiä varsin rajallisten vaihtoehtojen välillä. Se, että pelivuorot eivät kierrä myötäpäivään vaan käytetty aika määrittelee kuka seuraavaksi pelaa jättää taktikoinnille mukavasti lisävaraa. Ulkoisesti ja komponenttiratkaisultaan se on huikean hieno, ehkä jopa himppasen ylituotetun oloinen. Hyvän mielen settienrakentelua joka tapauksessa 1-4 pelaajalle.

Peli on ollut tarkemmassa syynissä blogissamme: Trekking Through History – vuodet ojennukseen.

Harrastajasarjan finalistit

Agemonia (Lautapelit.fi)

Agemonia on tarinavetoinen fantasiamaailmaan sijoittuva yhteistyöpeli, jossa pelaajat ohjaavat omia hahmojaan läpi edessä odottavien 38 skenaarion. Edessä on lukuisia seikkailuita joiden aikana omat hahmot kehittyvät, tehdään pelin kannalta koko joukko merkittäviä valintoja joilla on kauaskantoisia vaikutuksia ja merkityksiä pelin juonikuvioihin. Luonnollisesti edessä on myös taisteluita setvittäväksi ja tilanteita ratkottavaksi. Agemoniassa eri juonikuvioita piisaa, jolloin läheskään kaikki sisältö ei ole yhdellä skenaariosetin läpipeluulla nähty – etenkin kun kullakin pelin hahmolla on omat tarinansa ja sivujuonteensa läpikahlattavaksi.

Pelin tarina etenee skenaariokirjan avulla, josta uusi sivu tuo muassaan uutta karttaa pelattavaksi ja tapahtumia tutkittavaksi. Yksittäisen – tunnista kahteen kestävän – skenaarion sisällä pelaajat joutuvat tasapainoilemaan pelkän tuurin (noppa) ja rajallisen määrän staminamerkkien (joilla heittojen lopputuloksia/lähtötilannetta pystyy parantamaan) käytön välillä ratkoessaan vastaantulevia tilanteita.

Eeppistä tarinavetoista yhteistyöpeliä hakeva ei pety Agemoniaan tarttuessaan. Peli on vieläpä suomalaista käsialaa vaikka pelikielenä englanti onkin.

El Grande (Lautapelit.fi)

El Grande, alkujaan jo vuonna 1995 julkaistu enemmistöpelien “grand old man” julkaistiin 2024 suomenkielisenä painoksena Lautapelit.fi:n toimesta. Pelissä pelaajat (2-5) kamppailevat Espanjan alueiden herruudesta jatkuvasti muuttuvan pelilaudan tilanteiden tuoksinassa. Yhdeksän kierroksen ajan on mahdollisuus kylvää pelilaudalle omia joukkoja sekä suorittaa yksi tarjolla olevista korttitoiminnoista valtaosan tarjoillessa mahdollisuuksia muovata pelilaudan tasapainoa itselle suotuisaksi tai poimia pikaisia pisteitä varsinaisten pisteytyskierrosten ulkopuolella. Simppelihköjen sääntöjen ympärille rakentuu vahvasti vuorovaikutteinen peli.

Pelin suomennos tuli melkoisesti puskista, siinä määrin iäkkäästä pelistä on kyse. Sittenkin aika ei ole El Grandelle tehnyt pahaa sillä se on vielä tänäkin päivänä yksi mielenkiintoisimmista enemmistöpeleistä mitä on koskaan suunniteltu. Peli haastaa tarttumaan hetkeen, hakemaan pikavoittoja ja kampittamaan kavereita “just sillain sopivasti”. Pelilaatikossa lukee 2-5 pelaajaa, mutta El Grande toimii sitä paremmin mitä enemmän pelaajia on mukana.

Invasion: Free State (Lautapelit.fi)

Tietokonepelien maailmasta (Laser Squad, XCom -anyone?) vahvasti ideoita lainaava ja ammentava Invasion: Free State on intensiivinen selviytymistaisto kahden joukkueen välillä. Tarjolla on vaihtelevilla kartoilla pelattavaa vuorojen etukäteisohjelmointia ja suunnitelmien pohjalta tehtyä “liiku-ja-ammu” toimintoja, jossa pyritään siivoamaan pelilaudalta vastustajan joukot. Kaiken tämän Invasion: Free State tekee siinä määrin kompaktisti, että yhden erän pelaa tuntiin kun säännöt on hallussa.

Invasion: Free State on käytännössä kaksinpeli, jossa vuorojen ohjelmointi sermin takana on sopivasti kuumottavaa puuhaa. “Mitähän se vastustaja mahtaa tehdä? Kuinka onnistuisin yllättämään tämän ns. housut nilkoissa?” Peli saa päässäni soimaan klassisen Laser Squadin tunnusmusiikin ja mieliin palaa Private Andersonin naama ja ne lukuisat tietokoneella käydyt kaksintaistelut. Jos siis kuulostaa tutulta ja toivotulta, niin Invasion: Free State kannattaa pistää mieliin. Näkyvyyskuviot ynnä muut vaativat alkuun vähän harjoittelua ja opettelua ja komponenttien osaltakin toivoisi vähän laadukkaampiakin lopputuotteita, mutta sittenkin sisältö on Invasion: Free Statessa kunnossa. Mainio suomalainen uutuus, joskin tässäkin pelikielenä on englanti.

Medical Mysteries – New York Akuuttiyksikkö (Identity Games)

“Arska ilmestyy ensiapuun viinalle tuoksahtaen. Ilta on edennyt hilpeissä tunnelmissa firman juhlissa ja kurkusta alas on mennyt monenmoista juomaa – kuka niitä nyt laskee? Hulinan hetkellä on kaaduttu ja siitä todisteena pieni vekki otsassa ja niskaankin sattuu. Ei auttanut ensihätään otettu reseptivapaa särkylääke eikä edes avopuolisolta “lainassa oleva” astmapiippu – nyt henkeä ahdistaa muun jomotuksen lisäksi. Arska on omien sanojensa mukaan perusterve keski-ikää lähestyvä suomalainen mies, jolla kolesteroliarvot arvot huitelee himppasen ylärekisterissä mutta siihenkään ei ole säännöllistä lääkitystä päällä.” Mitä tehdään?

Edellä täysin stetsonista vedetty pohjustus yhdeksi NY Akuuttiyksikön tarinaksi. Alkuun pelaajat saavat siis tietyt pohjatiedot potilaasta, joiden pohjalta päätettäväsi jää jatkotoimenpiteiden suunnittelu (kaikki kuluttaa pelikelloa ja potilaan tilanne voi muuttua), toteutus ja viime kädessä tarve pitää potilas hengissä yön yli. Niinikään tutkimusten aikana tehdään päätelmät mikä tätä pohjimmiltaan vaivaa.

Medical Mysteries New York Akuuttiyksikkö on “se vähän erilainen mysteerihuonepeli”, jossa porukalla ei pyritä ulos/pakoon mistään tietyn aikarajan puitteissa vaan nyt ratkotaan potilaan tilanne ja juurisyyt ja mietitään sopivat toimenpiteet. Peli ei vaadi ennakkotietoa/ymmärrystä lääketieteestä vaan se ohjaa/kertoo eri vaihtoehdoista asiantuntevasti. Yhteistyöpelien ystäville – ja ei kun ER:n tai Sykkeen tunnarit taustamusiikiksi!