Tällä kertaa tarkastelussa on Spiel’24 -julkaisuista kiintoisimpien uutuuksien (ks. Spiel’24 ennakko – mielenkiintoiset uutuudet) listallekin nostamamme Tower up (2024). Kokeneen sveitsiläistrion Pauchon-Largey-Crittin käsistä on syntynyt hyvin suoraviivainen tornitalojen rakentelupeli ja vieläpä abstrakti sellainen. Pelkästään sääntökirjan perusteella siitä huokuu hyvällä tapaa sellainen potentiaalinen “vanhan koulukunnan pelihelmi”. Mutta osuttiinko etukäteisaavistuksessa oikeaan vai tuliko hutihankinta? Se selviää artikkelin lukemalla.
Rakennusmateriaaleja vaiko rakentamista?
Pelin alkaessa pelilaudalla odottaa kolme tornin alkua eikä muuta. Pelaajilla on rakennusprojektien alkuunsaattamiseksi materiaalit neljässä eri värissä sekä mittaristolauta, jolla seurata samoissa väreissä pisteiden kerääntymistä sekä eritoten mahdollisuutta lisäpelivuoroihin. Kun pelilaudan kylkeen nostetaan vielä pelilaatikosta teline rakennuspalikoineen – jossa on myös paikat materiaalikorttimarkkinoille – päästään hyvinkin pikaisesti itse peliin sillä edellisten lisäksi ei tarvitse kuin arpoa 10 kortin tavoitepakasta kolme juuri tähän pelikertaan kilvoiteltavaksi.
Pelivuorot Tower Upissa ovat äärimmäisen napakoita, sillä tarjolla on kokonaista kaksi vaihtoehtoa mistä valita: ottaako lisää rakennuspalikoita vai rakentaako pelilaudalle?
Rakennuspalikoiden otto on edellä olevan kuvan pohjaltakin nopeasti läpikäyty. Näytillä on kolme materiaalikorttia joista valitaan yksi ja poimitaan omaan varastoon vastaava settiä rakennusmateriaaleja. Valitun kortin tilalle nostetaan pakasta välittömästi korvaava. Simppeliä. No joo, toki välillä tarjoillaan jokeriväriä (kuten em. kuvan keskimmäisessä kortissa) ja onpa siellä myös ilmaisia liikkuja pelaajalaudan mittaristossakin, mutta ei mitään sen kummempaa.
Rakentaminen ei kovin paljon monimutkaisempaa ole sekään. Päälaudalta valitaan tyhjä tontti johon uuden tornin alku, mutta jonka naapurustossa on vähintään yksi torni jo entuudestaan. Uusi torni ei saa vastata väriltään mitään naapureistaan ja lisäksi pelaajalla pitää olla materiaalit sekä uuden tornin ensimmäiseksi kerrokseksi että myöskin viereisten tornien kasvattamiselle yhden kerroksen verran. Kun tähän kykenee, niin ei kun kerroksia pelilaudalle!
Rakentamisen lopuksi pelaaja asettaa oman värin katon yhteen niistä torneista joihin juuri edellä rakennuspalikoita lisäili – eli joko siihen uusimpaan rakennusprojektiin tai johonkin niistä, jotka saivat naapuruussäännön vuoksi juuri lisäkerroksen. Mihin lopulta katto päätyykään, etenee pelaaja vastaavassa mittarivärissä niin monta pykälää kuin monenteenko kerrokseen katto tuli asetettua.
Eteneminen mittaristoradalla tietää sitä enemmän pisteitä mitä pidemmälle niissä pääsee mikä on hyvin keskeinen elementti Tower Upissa. Toisaalta peli palkitsee värien tasaista pisteiden keruuta lisävuoroilla, joita on mahdollista saada muutenkin lyhyen pelin aikana useampia. Tämä luo peliin oman mielenkiintoisen tasapainoiluhaasteen.
Toinen osa pelaajan voittopisteistä kertyy pelikohtaisista kolmesta tavoitekortista. Näiden osalta Tower Up on kilpajuoksua täyttää tavoitekorttien ehdot: mitä nopeammin pelaaja esimerkiksi saa kattonsa neljään eri kerroskorkeuteen tai ketjutettua vaikkapa viisi tornia joissa kaikissa on omat katot, sitä arvokkaampaa voittopistelätkää on palkinnoksi. Neljän pelaajan pelissä esimerkiksi nämä tavoitelätkien arvot ovat muotoa 7-5-3-3.
Kolmas ja viimeinen voittopisteiden lähde huomioidaan pelin päätteeksi. Tower Up päättyy, kun yksi pelaajista rakentaa laudalle kymmenennen kattonsa. Kyseinen pelaaja – ja sen jälkeen kukin muu pelaaja oman viimeisen vuoronsa päätteeksi – saa pisteitä sen mukaan monenko tornin ylimpänä koristaa pelaajan oma kattoväri.
Tower Up on napakka tapaus pelin kestäessä 30 minuuttia (4 pelaajaa), pienemmillä pelaajamäärillä tuostakin ajasta leikkaa kummasti pois.
Peli joka on ehtaa kultaa
Tällä kertaa käsissä on tosiaan peli, joka vie hyvällä tavalla aikamatkalle sinne vuosituhannen vaiheeseen. Tuolloin trendinä oli tehdä pelejä, joissa oli tiiviit säännöt, pelaajien vuorovaikutus keskiössä ja pelin kesto napakka. Tower Up jopa näyttää ja tuntuu tuon ajan peliltä. Viimeistä lausetta lukuunottamatta sanon kaiken edellisen rakkaudella.
Tower Up nimittäin on maittava paketti: Se sisältää sopivassa suhteessa pikaista päätöksentekoa yhdistettynä taktikointiin pelilaudalla jossa kaverin kampitustakaan ei unohdeta. Kahnaus ei ole mitään suoraan kaverin jaloille polkemista, vaan enemmänkin tornien asettelulla haetaan etulyöntiasemaa tulevia pelivuoroja silmälläpitäen tai vaikkapa tavoitekortin täyttämistä silmällä pitäen.
Tavoitekorttien kilpajuoksulliset elementit istuvat Tower Upiin esimerkillisesti ja kun osin siihenkin lisäpelivuorojen sopivat laukomiset tuovat yhden uuden pelillisen elementin, niin kokonaisuus nousee seuraavalle tasolle. Mistäpä tässä ei siis pitäisi!?!
Niin ne komponentit. Ne siis toimivat kyllä tarkoitukseensa mistä esimerkkinä vaikkapa tornipalikoiden hyvä istuvuus niitä toistensa päälle latoessa. Mutta noin muutoin pelin muoviosat tuntuvat hivenen viimeistelemättömiltä ja halvoilta kauttaaltaan. Pelilaatikon insertin käyttö telineenä pelilaudan vieressä on hyvä idea, mutta telinekin voisi olla astetta tukevampi ja tarkoitukseensa vähän istuvampi.
Lopulta nämä komponenttilaadulliset seikat ovat vain pieni nillittämisen aihe, mutta onpahan varoituksen sanasena jaettu kaikille teille, jotka toivotte peleiltänne “viimeisen päälle” -laatua. Komponenttien tekninen laatu ei tällä kertaa yllä kuin tasolle hyvä.
Pelinä Tower Up sen sijaan on erinomainen ja menee omissa kirjoissani ehdottomasti vuoden 2024 parhaimpien uusien julkaisujen joukkoon. Se tarjoilee napakasti peliä ja vieläpä yhteisellä pelilaudalla pelattavaksi ja loistaa muutenkin pelikokemuksena majakan lailla nykytrendeistä poikkeavana pelikokemuksena. Tower Up myös toimii hienosti eri pelaajamäärillä kun kaksinpeleihin on tarjolla tiiviimpää pelilautaa ja kolmesta alkaen avarampi kartta.
Hieno peli ja täysosuma. Ei kahta sanaa etteikö peli ansaitse kaikki kehunsa ja ‘Lunkisti.fi suosittelee’ -leimat päälle!
